Psalmit

104 PSALMI

Luojan ylistys

1. Kiitä Herraa, minun sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri. Valo ja kirkkaus on sinun pukusi. 2. Sinä verhoudut valoon kuin viittaan, sinä levität taivaat kuin teltan1. {Ks. sel. 1Moos.1:6-8. Jes.40:22.} 3. Sinä rakennat salisi vesien päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kulje tuulen siivillä. 4. Sinä teet enkelisi hengiksi ja palvelijasi tulen liekiksi2. {Näin LXX ja Hebr.1:7.} 5. Sinä asetit maan perustuksilleen, niin että se pysyy horjumatta ainiaan3. {KR: "iankaikkisesti". Ks. sel. Saarn.1:4.} 6. Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet4. {Näin vedenpaisumuksen aikana, 1Moos.7:20.} 7. Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon. 1. Moos. 8:1-3 8. Vuoret kohosivat ja laaksot vajosivat paikkoihin, mitkä sinä olit niille valmistanut5. {Tämä tapahtui vedenpaisumuksen loppuvaiheessa ja sen jälkeen.} 9. Sinä panit rajan, minkä yli vedet eivät käy eivätkä palaa peittämään maata. Sananl. 8:29; Jer. 5:2 10. Laaksoista sinä kuohutit lähteet, jotka vuotavat vuorten välissä. 11. Ne antavat juomaa kaikille metsän eläimille, ja villiaasit sammuttavat niistä janonsa. 12. Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä. 13. Pilvistäsi6 sinä kastelet vuoret, ja sinun töittesi hedelmistä saa maa ravintonsa. {KR: Saleistasi on ilmakehän pilvien alueen kuvannollinen nimitys.} 14. Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän 15. ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen. Sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä. 16. Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut. 17. Niissä pesivät lintuset, ja haikaroilla on kypresseissä majansa. 18. Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja. 19. Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja. Aurinko tietää laskunsa. 20. Sinä teet pimeän, ja tulee yö. Silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet. 21. Nuoret leijonat ärjyvät saalista ja pyytävät Jumalalta elatustaan. 22. Kun aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa levolle. 23. Ihminen menee töihinsä ja askaroi iltaan asti. 24. Kuinka moninaisia ovatkaan sinun tekosi, Herra! Sinä olet tehnyt ne kaikki viisaasti, maa on täynnä sinun luotujasi. 25. Merikin, suuri ja aava: siinä vilisee lukemattomia laumoja pieniä ja suuria eläimiä. 26. Siellä kulkevat laivat, siellä leviatan7, jonka sinä olet luonut siinä telmimään. {Leviatan on jokin suuri merieläin, ehkä Välimeressä yleinen kaskelottivalas.} 27. Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit niille ruuan ajallaan. 28. Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne tulevat ravituiksi hyvyydellä. 29. Sinä peität kasvosi, ja ne pelästyvät. Kun sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja tulevat jälleen maaksi. 30. Sinä lähetät Henkesi, ja ne tulevat luoduiksi. Sinä uudistat maan muodon. 31. Pysyköön Herran kunnia ainiaan. Saakoon Herra iloita teoistaan! 32. Hän tähyilee maata, ja se vapisee, hän koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat. 33. Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, veisaan Jumalani kiitosta niin kauan kuin elän. 34. Olkoot minun tutkisteluni hänelle otollisia! Minä iloitsen Herrassa. 35. Hävitkööt syntiset maasta, tulkoon loppu jumalattomista! Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!



Kirjaudu
Rekisteröidy