1.Veisuunjohtajalle. Herran palvelijan Daavidin psalmi. Hän puhui nämä sanat Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin käsistä. 2. Sam. 22:1-512. Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,3. Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, pelastukseni sarvi ja varustukseni. Ps. 144:2; Luuk. 1:694. Ylistetty olkoon Herra! Niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.5. Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat pelästyttivät minut.6. Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.7. Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani. Hän kuuli ääneni pyhäköstään1, ja huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa. Ps. 3:5{KR: temppelistänsä. Daavidin aikana ei vielä ollut temppeliä. Heekhaal tarkoittaa tässä liitonmajaa, joka oli sen ajan "pyhäkkö".}8. Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät. Ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.9. Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustaan, palavat hiilet hehkuivat hänestä.10. Hän notkisti taivaat ja astui alas synkkä pilvi jalkojensa alla.11. Hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, hän liiti tuulen siivillä.12. Hän pani pimeyden verhokseen, majakseen mustat vedet, paksut pilvet ympäriinsä.13. Hohde kävi hänen edellään, ja pilvistä sinkosi rakeita ja palavia hiiliä.14. Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua, pani tulemaan rakeita ja palavia hiiliä.15. Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljoilla salamoilla kauhistutti heidät.16. Silloin vesien syvyydet tulivat näkyviin. Maanpiirin perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi, Herra, vihasi hengen puhalluksesta.17. Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä.18. Hän pelasti minut voimakkaasta vihollisestani, vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämpiä.19. He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.20. Hän saattoi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.21. Herra tekee minulle vanhurskauteni mukaan, kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.22. Minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut Jumalastani.23. Kaikki hänen oikeutensa ovat silmieni edessä, enkä minä sysää syrjään hänen käskyjään.24. Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.25. Sen tähden Herra palkitsee minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä.26. Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton.27. Puhtaalle sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan ankara.28. Sinä pelastat nöyrän kansan, mutta ylpeät silmät sinä painat alas. Jes. 2:11; Luuk. 1:51-5229. Sinä annat lamppuni loistaa. Herra, minun Jumalani, valaisee pimeyteni.30. Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan. Jumalani avulla minä ryntään yli muurin.31. Jumalan tie on moitteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien niiden kilpi, jotka häneen turvaavat. Ps. 12:7; Sananl. 30:532. Kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka muu pelastuksen kallio kuin meidän Jumalamme.33. Hän vyöttää minut voimalla ja osoittaa minulle oikean tien,34. tekee jalkani nopeiksi kuin peurojen ja asettaa minut kukkuloilleni.35. Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni jännittämään vaskijousta.36. Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja oikea kätesi tukee minua. Sinun laupeutesi tekee minut suureksi.37. Sinä annat askeleilleni avaran tilan, eivätkä jalkani horju.38. Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaa, ennen kuin teen heistä lopun.39. Minä murskaan heidät, niin etteivät he voi nousta, he sortuvat jalkojeni alle.40. Sinä vyötät minut voimalla sotaan, painat vastustajani alleni.41. Sinä ajat viholliseni pakoon, ja minä hävitän vihamieheni.42. He huutavat, mutta ei ole pelastajaa. He huutavat Herraa, mutta hän ei vastaa heille.43. Minä murskaan heidät tomuksi tuuleen, viskaan heidät kuin loan kadulle.44. Sinä pelastat minut kansan riidoista, asetat minut kansojen pääksi, ja kansat, joita en tunne, ovat alamaisiani.45. Jo korvan kuulemalta he tottelevat minua. Muukalaiset matelevat minun edessäni.46. He menettävät voimansa ja tulevat vavisten varustuksistaan.47. Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty pelastukseni Jumala,48. Jumala, joka rankaisee minun puolestani ja saattaa kansat valtani alle.49. Sinä pelastat minut vihollisistani, korotat minut vastustajieni yli ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.50. Sen tähden minä kansojen keskuudessa ylistän sinua, Herra, ja veisaan nimesi kiitosta,51. sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, ainiaan.