P. Marcusen Euangelium.

6. Lucu.

1. IA hen vlosmeni sielde ia tuli henen Isense maalle/ ia henen Opetuslapsens seurasit hende. 2. Ja quin Sabbathi Lehestui/ rupesi hen Sinagogas opettaman/ ia monda cwleuaista hämmestyit/ sanode'/ Custa telle nämet ouat? ia mike Wijsaus teme on/ quin henelle annettu on/ ia sencaltaiset auwudh henen kättens cautta tapachtuuat? 3. Eikö teme se Seppe ole Marian poica/ Jacobin ia Josen ia Judan ia Simonan welij? Eikö mös henen Sisarens tesse meiden cansam ole? Ja he pahenit henen cauttans. 4. Mutta JESUS sanoi heille/ Ei ole Propheta ylencatzottu waa' henen Isense maalla/ ia langoins seasa/ ia omas perehesens. 5. Ja ei hen woinut sielle ychten auwua tehdä/ waan ette hen haruain sairasten päle kätens pani/ ia paransi heijet/ 6. ia imechteli heiden epeuskoans. Ja hen ymberinswaelsi caickikäsin Kyläin cautta opettade'. 7. Ja hen cutzui ne caxitoistakymende/ ia rupeis ne caxin ia caxin lehettemen/ ia annoi heille woiman sastaisi Hengi wastoin. 8. Ja hen kielsi heite miten ottamasta tielle cansans/ mutta waa' sauuan. Ei prentzelite/ ei leipe/ ei raha cuckarosa/ mutta olema' kengese/ 9. ia ettei he pukisi cachta hametta. 10. Ja hen sanoi heille/ Cuhunga honesen te siselletuletta/ sijne te olcat/ nincauuan quin te sielde poismenette. 11. Ja cutca ei teite wastanrupe/ eike cwle teite/ Nin vlosmenget sielde/ ia pyhckiket tomu/ quin teiden ialcain alla on/ todhistoxexi heiden ylitzens. Totisesta sanon mine teille/ Että Sodoman ia Gomorran tulepi Domio peiuen hookiambi/ quin sille Caupungille. 12. Ja he vloslexit ia sarnasit että heiden piti parannosta tekemen. 13. Ja monda Perkelette he vlosaioit/ ia he woitelit * öliolla monda sairasta/ ia paransit. 14. Ja Kuningas Herodes saij sen cwlla ( sille henen Nimense oli io iulghistettu ) ia hen sanoi/ Se Johannes ioca castoi/ on ylesnosnudh coolluista/ ia sentehden auwudh waickuttauat hänese. 15. Mutamat sanoit/ Se on Elias/ mutta monicahdat sanoit/ Se on yxi Propheta/ taicka ninquin yxi Prophetaista. 16. Coska nyt Herodes sen cwli/ sanoi hen. Se on se Johannes ionga mine caulan leickautin/ se on coolleista ylesnosnudh. 17. Sille se Herodes oli lehettenyt Houi Johannest kijniottaman/ ia oli pannut henen tornihin/ Herodiasen tähden/ henen weliens Philippusen Emenen/ sille hen oli henen nainudh. 18. Mutta Johannes oli sanonut Herodesel/ Ei soui sinun pite sinun welies Emende. 19. Nin Herodias wäijyi hende/ ia tachtoi henen tappa/ eike woinut. 20. Sille Herodes pelkesi Johannest/ tieten henen oleuan hurskan miehen ia pyhen/ ia ottiuarin heneste/ ia cwli henen monisa Asijoisa/ ia kernasti cwldeli hende. 21. Ja coska souelias peiue tuli/ että Herodes Syndyme peiuens päle/ Echtolisen teki nijnen ylimeisten ia Pämiesten ia Sangariten Galileas/ 22. ia quin Herodiasen tytter siselletuli/ ia hyppesi/ ia se kelpasi Herodeselle ia ynne atrioitzeuille/ Nin sanoi Kuningas Picalle/ Ano minulda mites tahdot/ ia mine annan sinulle. 23. Ja hen wannoi henelle yhden walan/ Mitkes minulda anot mine annan sinulle/ haman poleen minun Waldakundani. 24. Hen vlgosmeni ia sanoi Eitillens. Mite minun pite anoman? Se sanoi. Johannesen castaian pätä. 25. Ja hen cochta kijruusti sisellemeni Kuningan tyge/ anoi ia sanoi/ Mine tahdo'/ ettäs minun cochta sillens annat Johannesen Castaian pään yhden Fatin päle. 26. Nin Kuningas tuli murehesens/ Quitengin Walans tähden ia ninen/ iotca ynne atrioitzit/ ei hen tachtonut hende poisaija. 27. Ja cochta lehetti Kuningas sinne Böuelins/ ia käski hene' päens siselletoda. Nin hen poismeni ia mestasi henen Tornis/ 28. ia edhestoi henen päens Fatisa/ ia annoi sen Picalle/ ia Pica annoi sen eitillens. 29. Coska henen Opetuslapsens sen cwlit/ tulit he ia otit henen Rumins/ ia panit sen Hautan. 30. Ja ne Apostolit cokounsit JESUSEN tyge/ ia ilmoitidh henelle caikia/ seke mite he teit että opetit. 31. Ja hen sanoi heille/ Tulkat te waan erinens corpeen/ ia leuätke yrielde. Sille sielle olit monda/ iotca tulit ia menit/ nin ettei he södhä ioutaneet. 32. Ja hen meni Hahdhella erineiseen sijaan/ Ja Canssa neit henen matkustauan/ ia moni tunsit henen/ 33. Ja ioxit sinne ialgan/ caikista Caupungeista/ ia he ennetit heidhet/ ia he cokounsit henen tygens. 34. Ja JESUS vlgoskeui/ ia näki palio Canssa/ ia hen armachti heiden pälens/ Sille he olit ninquin La'bat ilman Paimeneta. Ja rupesi heite palio opettaman. 35. Ja coska nyt peiue palio culunut oli/ edheskeuit Opetuslapset henen tygens/ sanoden/ 36. Teme sija ombi eremaa/ ia aica ombi io culunut/ laske heite menemähen ymberins Kylihin ia maiohin ostaman heidens leipe/ sille ettei ole heille söteuete. Mutta hen wastaten sanoi heille/ 37. Andaca te heille söteuete. Ja he sanoit henelle/ Pitekö meiden meneme' ia cahdel sadhalla peningil leipe ostama'/ ia andama' heiden södhe? 38. Mutta hen sanoi heille/ Mondaco leipe teille on? Menget ia catzocat. Ja coska he tiesit/ sanoit he/ Wijsi/ ia caxi cala. 39. Ja hen käski heite että he caiki istutaisit atrioitzema'/ iaghetuihin iouckohin wiherieisen Rohon päle. 40. Ja he istuit iouckoisa sadhoin ia wisinkymenin. 41. Ja quin hen otti ne wisi leipe ia caxi cala/ Yles catzoi Taiuasen pein/ kijtti Jumala murssi ne leiuet/ ia annoi henen Opetuslastens/ että heiden piti ninen eten paneman/ ia ne caxi cala hen iakoi caikille. 42. Ja he söit caiki ia rauitettihin. 43. Ja he coriasit caxitoistakymende Corgia teunens muruia/ ia nijste caloista. 44. Nin oli nijte iotca söit/ wijsi tuhatta mieste. 45. Ja cochta hen aijoi Opetuslapsens astuman Hachten/ että he edhelmenisit ylitze meren Bethsaidahan/ sihenasti quin hen laskis Canssan. 46. Ja coska hen oli lowuttanut heiden/ meni hen mäelle rucoleman. 47. Ja quin Echto tuli/ Haaxi oli keski meres/ ia hen yxinens maalla/ 48. ia hen näki heijet hädese soutauan/ Sille että tuuli oli heille wastainen. Ja liki nelienne öen wartiona hen tuli heiden tygens/ kieudhen meren päle/ 49. ia tahdoi heiden ohitzens me'ne. 50. Ja quin he neit henen kieuuen meren päle/ luulit he Köpelin oleuan ia parghuit. Sille caiki he neit henen ia hämmestuit. 51. Ja cochta hen puhui heiden cansans/ ia sanoi heille/ Olcat hyues turuas/ Mine olen/ elket pelietkö. Ja hen astui heiden tygens Hachten/ ia tuuli heickeni. Ja he hämmestyit/ ia imehtelit ylitze mären. 52. Sille eiuet he * ymmerteneet Leiuiste/ ia heiden Sydhemens oli soghennut. 53. Ja quin he ylitzemennyet olit/ tulit he Genezarethin maalle/ ia laskit satamahan. 54. Ja quin he vloskeuit Hahdesta cochta he tunsit henen/ 55. ia ymberi iooxit caiken sen makunnan/ ia rupesit nijte Sairahita ymberinswiemen heiden Wooteisans sinne cussa he cuulit henen oleuan/ 56. Ja cuhunga hen sisellemeni Kylihin eli Caupungihin/ taicka Maiohin/ nin he panit cuialle Sairaita/ ia rucolit hende/ että he waiwoin henen waatteins Palteseen mahdaisit ruueta. Ja nin monda quin rupesit/ he paranit.