P. Pawalin edellinen Epistola Corintherein tygö

8. Lucu.

1. EPäjumalden uhreista me tiedämme: sillä caikilla meillä on tieto. Tieto paisutta/ mutta rackaus rakenda. 2. Mutta jos jocu luule hänens tietäwän/ ei hän wielä nijn tiedä/ cuin hänen tulis tietä. 3. Mutta jos jocu Jumalata racasta/ se on tuttu häneldä. 4. Nijn me nyt tiedämme/ sijtä ruasta cuin epäjumalille uhratan/ ettei yhtän epäjumalata mailmas oleckan/ ja ettei yhtän muuta Jumalata ole/ cuin yxi. 5. Ja waicka muutamat owat jotca jumalixi cudzutan/ olcon se Taiwasa eli maan päällä ( nijncuin monda jumalata/ ja monda Herra on. ) 6. Nijn on cuitengin meillä yxi ainoa Jumala/ Isä/ josta caicki owat/ ja me hänesä/ yxi HERra Jesus Christus/ jonga cautta caicki owat/ ja me hänen cauttans. 7. Mutta ei jocaidzella ole tieto: sillä muutamat tekewät heillens omantunnon epäjumalista/ ja syöwät nijncuin se olis epäjumalille uhrattu. Ja että heidän omatundos on heicko/ nijn hän sen cautta saastutetan. 8. Mutta ei ruoca meitä saata otollisexi Jumalan edes: jos me syömme/ en me sitä paremmaxi tule/ ellen me taas syö/ embä me sentähden pahemmaxi tule. 9. Waan cadzocat/ ettei tämä teidän wapauden tulis heicoille pahennuxexi: 10. Sillä jos sinun ( jolla tieto on ) jocu näke atrioidzewan epäjumalden huoneisa/ eikö sijtä hänen omatundos/ joca heicko on/ yllytetä epäjumalden uhria syömän? 11. Ja nijn sinun tietos cautta sinun weljes huckandu/ joca heicko on/ jonga tähden cuitengin Christus on cuollut. 12. Mutta cosca te nijn syndiä teette weljiän wastan/ ja särjette heidän heicon omantundons/ nijn te Christusta wastan syndiä teette. 13. Sentähden jos ruoca minun weljeni pahennais/ nijn en minä ikänäns söis liha/ etten minä weljiäni pahennais.