P. Pawalin Edellinen Epistola Thessalonicerein tygö.

4. Lucu.

1. Wielä/ rackat weljet/ rucoilemma me teitä/ ja neuwomme Herras Jesuxes/ nijncuin te meildä cuullet oletta/ cuinga teidän waeldaman ja Jumalalle kelpaman pitä/ että te täydellisemmäxi tulisitta: 2. Sillä te tiedätte ne käskyt/ jotca me Herran Jesuxen cautta teille annoimma: 3. Sillä se on Jumalan tahto/ teidän pyhydenne/ että te huorutta wäldätte/ ja että jocainen pidäis hänen astians pyhydes ja cunnias. 4. Ei himoin halauxis/ nijncuin pacanat/ jotca ei Jumalasta mitän tiedä. 5. Ja ettei yxikän sorrais eikä pettäis weljens josacusa asias: 6. Sillä idze Herra on caickein näiden costaja/ cuin me teille sanonet ja todistanet olemma. 7. Sillä ei Jumala ole meitä cudzunut saastaisuteen/ waan pyhyteen. 8. Joca sijs ylöncadzo/ hän ylöncadzo/ ei ihmistä/ waan Jumalan/ joca Pyhän Hengens teihin andanut on. 9. Mutta weljellisest rackaudest ei minun tarwita teille kirjoittaman: sillä te oletta idze Jumalalda opetetut racastaman toinen toistanne. 10. Ja sen te myös caikille weljille teette/ jotca coco Macedonias owat. 11. Mutta me neuwomme teitä/ rackat weljet/ että te wielä täydellisemmäxi tulisitta: a pyytäkät olla lewolliset/ ja ottacat waari omista ascareistanne/ tehden työtä käsillän/ nijncuin me käskenet olemma. 12. Että te idzen cunnialisest ulconaisten cohtan käyttäisitte/ ettet te mitän heildä tarwidzis. 13. En me myös tahdo teildä salata/ rackat weljet/ nijstä jotca nuckunet owat/ ettet te murehdis nijncuin muut/ joilla ei toiwo ole: 14. Sillä jos me uscomma että Jesus on cuollut ja ylösnosnut/ nijn on Jumala myös ne/ jotca nuckunet owat/ Jesuxen cautta edestuopa hänen cansans. 15. Sillä sen me sanomma teille nijncuin Herran sanan: että me jotca elämme ja jälken jäämme Herran tulemiseen/ emme suingan ennätä nijtä jotca nuckunet owat: 16. Sillä Herra astu alas Taiwast suurella humulla/ ja ylimmäisen Evangelin änellä/ ja Jumalan Basunalla/ ja cuollet ensin Christuxes ylösnousewat. 17. Sijtte me jotca elämme ja jälken jäämme/ temmatam heidän cansans ylös pilwihin/ Herra wastan tuulihin/ ja nijn me aina Herran cansa olemma. Lohduttacat sijs teitän keskenän näillä sanoilla.