P. Pawalin Toinen Epistola Corintherein tygö.
8. Lucu.
1. MInä teen teille tiettäwäxi/ rackat weljet/ Jumalan Armon/ joca Macedonian Seuracundijn annettu on:
2. Sillä heidän ilons oli ylönpaldinen/ cosca heitä monen waiwan cautta coeteldin/ ja waicka he sangen köyhät olit/ owat he cuitengin runsast caikes yxikertaisudes andanet.
3. Sillä he olit caikesta woimastans/ ja ylidzekin woimans ( Sen minä todistan ) walmit/
4. ja meitä suurella ahkerudella rucoilit/ että me ottaisimma wastan sen hywän työn/ ja sen palweluxen osallisuden cuin Pyhäin waraxi coottu oli.
5. Ja ei nijn cuin me toiwomma/ waan he annoit idzens ensist HERralle/ ja sijtte meillen/ Jumalan tahdon cautta/
6. Että meidän pidäis Titusta neuwoman/ että nijncuin hän oli ennen ruwennut/ hänen pidäis sencaltaisen hywän työn nijn teidän seasan päättämän.
7. Mutta nijncuin te oletta caikisa rickat/ uscosa/ sanasa ja taidosa/ ja caickinaises ahkerudes/ ja teidän rackaudesan meidän tygö/ nijn sowittacat sijs/ että te myös täsä hywäs tegos rickat olisitta.
8. Embä minä sitä sano/ että minä waadin teitä sijhen/ waan että muut nijn ahkerat owat/ kiusan minä myös teitä rackauteen/ jos se waca olis.
9. Sillä te tiedätte meidän HERran Jesuxen Christuxen Armon/ että hän ricasna ollesans tuli cuitengin teidän tähten köyhäxi/ että te hänen köyhydens cautta rickaxi tulisitta.
10. MInun neuwoni minä tästä annan: sillä se on teille tarpellinen/ että te jo oletta ajastaica ennen ruwennet/ ei ainoastans sitä tekemän/ waan jo tahdoittakin sitä.
11. Täyttäkät sijs se työ cuin te rupeisitta/ että nijncuin tahto walmis oli/ te myös sen woimanna perästä täytäisitte.
12. Sillä jos jocu mielellinen on/ nijn hän on otollinen hänen warans jälken/ ja ei sen jälken jota ei hänellä ole.
13. Ei nijn luullen/ että muilla pitä oleman huojistus/ ja teillä ahdistus/ waan että se tasan olis/ nijn palwelcan teidän rickauden heidän köyhyttäns/ tällä cowalla ajalla/
14. Että heidän rickaudens tästedes teidän puuttumistan palwelis/ että tasan tapahduis:
15. Nijncuin kirjoitettu on: Joca paljo cocois/ ei hänellä ollut lijaxi/ ja joca wähän cocois/ ei häneldä mitän puuttunut.
16. Mutta Jumalan olcon kijtos/ joca sencaltaisen ahkeruden annoi Tituxen sydämeen teidän tähten.
17. Sillä hän otti sen neuwon/ ja tosin/ hän oli nijn ahkera/ että hän läxi mielelläns teidän tygönne.
18. Mutta me olemma yhden weljen hänen cansans lähettänet/ jota Evangeliumis kijtetän caikisa Seuracunnisa.
19. Mutta ei ainoastans sitä/ waan hän on myös säätty Seuracunnilda oleman meidän matcacumpaninam täsä hywäsä tegosa/ joca meidän cauttam HERran cunniaxi toimitetan/ ja teidän hywän mielen walmistuxen ylistyxexi.
20. Ja cawahtacat/ ettei kengän meitä panettelis sencaltaisen rickan awun puolesta/ jota meidän cauttam toimitetan.
21. Ja cadzocat/ että se wagasti tapahduis/ ei ainoastans HERran edes/ waan ihmisten edes.
22. JA me olemma hänen cansans lähettänet meidän weljem/ jonga me monesa olemma kiusannet/ että hän ahkera on/ ja wielä nyt paljo ahkerambi.
23. Ja sen me olemma tehnet sen suuren uscalluxen tähden/ cuin meillä teidän tygön on/ sekä Tituxen puolesta ( joca minun cumpanin on/ ja apulaisen teidän seasan ) ja nijn myös meidän weljeimme tähden ( jotca owat Seuracundain Apostolit/ ja Christuxen cunnia )
24. Osottacat sijs teidän rackauden mercki ja meidän kerscamisen teistänne/ nijden cohtan/ ja julkisest Seuracunnangin edes.