Toinen osa P. Lucan Evangeliumist / Apostolitten Tegoista.

11. Lucu.

1. TUli sijs Apostolitten ja weljein corwille/ jotca Judeas olit/ että pacanatkin Jumalan sanan wastan otit. 2. Ja cuin Petari tuli Jerusalemijn/ rupeisit ne/ jotca ymbärinsleickauxesta olit/ rijtelemän hänen cansans/ sanoden: 3. Sinä olet mennyt nijden miesten tygö/ joilla esinahca on/ ja söit heidän cansansi. 4. NIin Petari rupeis heille algusta järjestäns luetteleman/ sanoden: 5. Minä olin Joppen Caupungis rucouxis/ ja tulin horroxijn/ ja näin yhden näyn/ nimittäin/ yhden astian alastulewan/ nijncuin suuren neliculmaisen lijnaisen waatten alaslasketun Taiwast/ joca tuli minun saacka. 6. Minä cadzoin sijhen ja äckäisin/ ja näin maan nelijalcaisia eläimitä/ ja petoja/ ja matelewaisia/ ja Taiwan linduja. 7. Ja minä cuulin myös änen minulleni sanowan: Petari/ nouse/ tapa ja syö. 8. Mutta minä sanoin: en suingan HERra: sillä ei ole mitän yhteistä eli saastaista minun suuhuni coscan tullut. 9. Mutta äni wastais taas minua Taiwast: mitä Jumala on puhdistanut/ älä sinä sano yhteisexi. 10. Ja se tapahdui colmasti/ ja wietin taas caicki ylös Taiwasen. 11. Ja cadzo/ colme miestä seisoit cohta sen huonen owen edes/ josa minä olin/ jotca Cesareast olit minun peräni lähetetyt. 12. Käski sijs Hengi minun epäilemät mennä heidän cansans/ ja nämät cuusi welje seuraisit myös minua/ ja me menimmä caicki ynnä sen miehen huonesen. 13. Ja hän jutteli meille/ cuinga hän oli Engelin nähnyt huonesans seisowan ja sanowan: lähetä miehiä Joppeen/ ja anna nouta Simon/ joca Petarixi cudzutan/ 14. Hän sano sinulle ne sanat/ joiden cautta sinä wapaxi tulet/ ja caicki sinun huones. 15. Cosca minä parhallans puhuin/ langeis Pyhä Hengi heidän päällens/ nijncuin hän algus meidängin päällemme langeis. 16. Nijn minä muistin sen cuin HERra sanonut oli: Johannes tosin casti teitä wedellä/ mutta te castetan myös Pyhällä Hengellä. 17. Että nyt Jumala sen armon heille andoi cuin meillengin/ jotca HERran Jesuxen Christuxen päälle uscoimma: mikästä minä olisin/ joca seisoisin Jumalata wastan? 18. Cosca he nämät cuulit/ waickenit he ja cunnioitit Jumalata/ sanoden: nijn on sijs Jumala andanut pacanoillengin parannuxen elämähän. 19. JA ne jotca sijtä wainosta hajonnet olit/ cuin Stephanin tähden tapahdui/ waelsit ymbärins haman Phenician ja Cyprumin/ nijn Antiochian asti/ eikä kellengän sitä sana puhunet/ waan ainoastans Judalaisille. 20. Ja oli muutamita miehiä heidän seasans Cyprist ja Cyrenest/ cosca ne tulit Antiochiaan/ puhuit he Grekeillekin/ ja saarnaisit Evangeliumi HERrasta Jesuxesta Christuxesta. 21. Ja HERran käsi oli heidän cansans/ ja suuri joucko uscoi ja käännyi HERran tygö. 22. Nijn tämä sanoma heistä tuli Seuracunnan corwille/ joca Jerusalemis oli/ ja he lähetit Barnaban Antiochiaan. 23. Cosca hän sinne tuli/ ja sai nähdä Jumalan armon/ ihastui hän/ ja neuwoi caickia wahwalla sydämellä HERrasa pysymän: 24. Sillä hän oli jalo mies/ ja täynäns Pyhä Henge ja usco/ ja suuri joucko Canssa enäni HERralle. 25. Nijn Barnabas meni Tarsijn Saulusta edzimän/ ja cuin hän löysi hänen/ toi hän hänen Antiochiaan cansans. 26. Ja he olit sijnä Seuracunnas coco ajastajan ja opetit wiriäst Canssa. Ja Opetuslapsia ruwettin ensin Antiochias Christityxi cudzuman. 27. Ja nijnä päiwinä tuli Prophetaita Jerusalemist Antiochiaan. 28. Ja yxi heistä Agabus nimeldä/ nousi ja ilmoitti heille Hengen cautta/ caicken mailmaan suuren näljän tulewan/ joca myös Claudius Keisarin alla tapahdui. 29. Mutta Opetuslapset sääsit jotakin lähettä/ cuin cullakin wara oli/ nijden weljein awuxi cuin Judeas asuit: 30. Nijncuin he teitkin/ ja lähetit Wanhimmille Barnaban ja Sauluxen kätten cautta.