Toinen osa P. Lucan Evangeliumist / Apostolitten Tegoista.
9. Lucu.
1. MUtta Saulus aicoi wielä waiwata ja murhata HERran Opetuslapsia.
2. Ja meni ylimmäisen Papin tygö/ ja anoi häneldä Kirja Damascun Synagogain tygö/ jos hän jongun miehistä eli waimoista sildä tieldä löydäis/ nijn hän olis wienyt sidottuna Jerusalemijn.
3. Mutta cuin hän matcusti ja Damascua lähestyi/ leimahti walkeus äkidzeldä Taiwast ymbärins händä.
4. Ja hän langeis maahan/ ja cuuli änen hänellens sanowan: Saul/ Saul/ mixis wainot minua? Hän sanoi: cuca sinä olet HERra?
5. Sanoi HERra: minä olen Jesus/ jota sinä wainot/ työläs on sinun potkia tutcainda wastan.
6. Nijn hän wapisi/ hämmästyi/ ja sanoi: HERra/ mitäs minua tahdot tekemän? HERRa sanoi hänelle: nouse ja mene Caupungijn/ siellä sinulle sanotan/ mitä sinun pitä tekemän.
7. Mutta ne miehet/ jotca hänen seurasans olit/ seisoit hämmästyxis: sillä he cuulit ainoastans hänen änens/ mutta ei he ketän nähnet.
8. Nijn Saulus nousi maasta/ ja ei nähnyt ketän awojomilla silmillä:
9. Mutta he talutit händä kädestä/ ja weit Damascuun. Ja hän oli colme päiwä näkemätä/ syömätä ja juomata.
10. NIin yxi Opetuslapsi oli Damascus/ Ananias nimeldä/ jolle HERra sanoi näys: Anania/ hän wastais: HERra/ täsä minä olen.
11. HERra sanoi hänelle: nouse ja mene sille cadulle/ joca Oikiaxi cudzutan/ ja kysy Judan huonesa sitä joca Saulus Tarsilaisexi cudzutan/ cadzo/ hän rucoile.
12. Ja hän näki näys yhden miehen/ nimeldä Ananias/ sisälletulewan ja panewan kätens hänen päällens/ että hän sais näkyns jällens.
13. Nijn Ananias sanoi: HERra/ minä olen cuullut monelda tästä miehestä/ cuinga paljon paha hän sinun pyhilles on tehnyt Jerusalemis.
14. Ja hänelle on nytkin walda ylimmäisildä Papeilda annettu/ täällä kijnni sito caicki ne/ jotca sinun nimes rucoilewat.
15. Nijn sanoi HERra hänelle: mene: sillä hän on minulle walittu Ase/ candaman minun nimeni pacanain ja Cuningasten ja Israelin lasten eteen.
16. Ja minä sanon hänelle/ cuinga paljo hänen pitä kärsimän minun nimeni tähden.
17. Ja Ananias meni sinne/ ja tuli huonesen ja pani kätens hänen päällens ja sanoi: racas weljen Saul. Se HERra lähetti minun/ joca sinulle tiellä ilmestyi jotas waelsit/ että sinä saisit näkys jällens ja Pyhällä Hengellä täytetäisin.
18. Ja hänen silmistäns putoisit cohta nijncuin suomuxet/ ja hän sai näkyns jällens/ nousi ja andoi hänens casta.
19. Ja cuin hän otti ruoca/ nijn hän wahwistui.
20. JA Saulus oli muutamat päiwät Opetuslasten cansa Damascus/ ja saarnais cohta Synagogas Christuxen olewan Jumalan Pojan.
21. Nijn caicki jotca sen cuulit/ hämmästyit ja sanoit: eikö tämä caickia nijtä häwittänyt Jerusalemis/ jotca sitä nime rucoilit? Ja tuli myös tänne nijtä sidottuna wiemän ylimmäisille Papeille?
22. Mutta Saulus tuli aina jalommaxi/ ja ajoi Judalaisia tacaperin/ jotca Damascus olit/ todistain että se oli Christus.
23. JA monen päiwän perästä/ pidit Judalaiset neuwo keskenäns/ tappaxens händä.
24. Mutta Sauluxelle sanottin/ että he wäjyit händä. Ja he wartoidzit portis yötä ja päiwä/ tappaxens händä.
25. Nijn Opetuslapset otit hänen yöllä/ ja laskit hänen Coris ylidze muurin maahan.
26. Cosca Saulus tuli Jerusalemijn/ taridzi hän idziäns Opetuslasten secan/ mutta he pelkäisit caicki händä/ eikä usconet händä Opetuslapsexi.
27. Waan Barnabas otti hänen/ ja wei Apostolitten tygö/ ja jutteli cuinga hän tiellä HErran nähnyt oli/ ja cuinga hän oli puhunut hänen cansans: ja sijtte oli rohkiast Damascus Jesuxen nimest puhunut.
28. Ja nijn hän oli heidän cansans Jerusalemis/ käwi sisälle ja ulos/ ja saarnais pelkämätä HERran Jesuxen nimeen.
29. Hän puhui myös ja kyseli Grekiläisildä/ jotca pyysit händä tappa:
30. Cosca weljet sen ymmärsit/ nijn he weit hänen Cesareaan/ ja lähetit Tarsumijn.
31. Ja nijn Seuracunnalla oli rauha caikes Judeas/ ja Galileas/ ja Samarias/ ja enäni waeldain HERran pelgos/ ja täytettin Pyhän Hengen lohdutuxella.
32. NIin tapahdui cosca Petari waelsi jocapaicas/ että hän myös tuli nijden pyhäin tygö jotca Lyddas asuit.
33. Nijn hän löysi siellä yhden miehen/ Eneas nimeldä/ joca jo cahdexan ajastaica oli wuotesa halwattuna maannut.
34. Ja Petari sanoi hänelle: Enea/ HERra Jesus Christus sinun paratcon/ nouse ja tee idze wuotes: joca cohta nousi.
35. Ja caicki Lyddan ja Saronan asuwaiset näit hänen/ ja tulit käätyxi HERran tygö.
36. MUtta Joppes oli yxi Opetuspijca/ nimeldä Tabita/ se on/ medzäwuohi/ tämä oli täynäns hywiä töitä ja Almua/ cuin hän teki.
37. Nijn tapahdui sijhen aican/ että se sairasti/ ja cuoli/ jonga he pesit/ ja panit Salijn.
38. Ja että Lydda oli läsnä Joppeta/ nijn Opetuslapset cuulit Petarin siellä olewan/ lähetit he hänen tygöns caxi miestä rucoileman/ jos hän wijdzeis sinne tulla.
39. Nijn Petari nousi ja meni heidän tygöns/ ja cuin hän sinne tuli/ weit he hänen Salijn. Ja hänen ymbärilläns seisoit caicki lesket/ jotca itkit ja osotit hänelle nijtä hameita ja waatteita cuin Tabita heille tehnyt oli/ ollesans heidän cansans.
40. Ja cosca Petari oli heidän caicki ulosajanut/ laski hän polwillens/ rucoili ja käänsi idzens ruumin puoleen/ ja sanoi: Tabita/ nouse ylös/ nijn se awais silmäns.
41. Ja cuin hän Petarin näki/ nousi hän istualle. Ja hän andoi hänen kättä ja ojensi hänen/ ja cudzui pyhät ja lesket/ ja andoi hänen heillen eläwänä.
42. Ja se tuli caikelle Joppelle tiettäwäxi/ että moni uscoi HERran päälle.
43. Ja hän wijwyi Joppes cauwan aica Simon Parckarin tykönä.