Wijdes Mosexen Kirja

34. Lucu.

1. JA Moses meni Moabiterein kedoilda/ ja astui Nebon wuorelle/ Pisgan wuoren cuckulalle/ joca oli Jerihon cohdalla. Ja HERRA osotti hänelle caiken Gileadin maan Danin asti. 2. Ja coco Nephtalin ja Ephraimin ja Manassen maan/ ja caiken Judan maan wijmeisen meren asti. 3. Ja etelän päin/ ja sen aukian kedon Jerihon tykönä/ Palmu Caupungin haman Zoarin asti. 4. JA HERra sanoi hänelle: tämä on se maa/ jonga minä Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille wannoin/ ja sanoin: minä annan sen sinun siemenelles/ sinä sen nyt näit silmilläs/ waan et sinä sinne tule. 5. Ja nijn Moses HERran palwelia cuoli siellä Moabiterein maalla/ HERran sanan jälken. 6. Ja hän hautais hänen laxoon/ Moabiterein maalle/ Peorin huonen cohdalla/ ja ei ole yxikän saanut tietä hänen hautans tähän päiwän asti. 7. Ja Moses oli sadan ja cahdenkymmenen ajastaicainen cosca hän cuoli. Ei hänen silmäns ollet pimennet/ ja hänen poskens ei ollet rypyis. 8. Ja Israelin lapset itkit Mosest Moabiterein kedoilla colmekymmendä päiwä/ ja itcu ja walitus päiwät Mosexest täytettin. 9. Mutta Josua Nunin poica oli täytetty taidon hengellä: sillä Moses oli kätens laskenut hänen päällens. Ja Israelin lapset olit cuuliaiset hänelle/ ja teit nijncuin HERra oli Mosexelle käskenyt. 10. Ja sijtte ei yhtän Prophetat nosnut Israelis nijncuin Moses/ jonga HERra tunsi caswosta nijn caswoon. 11. Ja caickinaisis tunnustähdeis ja ihmeis/ joihinga HERra hänen lähetti/ että hänen piti tekemän nijtä Egyptin maalla/ Pharaolle ja caikille hänen palwelioillens/ ja coco hänen maallens. 12. Ja caikes wäkewäs kädes/ ja suuris ihmeis/ jotca Moses teki coco Israelin silmäin edes.