Estherin Kirja
3. Lucu.
1. COsca nämät olit tapahtunet/ teki Cuningas Ahaswerus Hamanin Medathan Agagilaisen pojan suurexi/ ja corgotti hänen/ istuimens ylemmä caickia Förstejä/ cuin hänen tykönäns olit.
2. Ja caicki Cuningan palweliat/ jotca Cuningan portis notkistit polwejans ja cumarsit Hamanit: sillä nijn oli Cuningas käskenyt/ mutta Mardochai ei notkistanut polwejans eikä cumartanut.
3. Nijn Cuningan palweliat/ jotca Cuningan portis olit/ sanoit Mardochaille: mixis ricot Cuningan käskyn?
4. Ja cosca he jocapäiwä sitä hänelle sanoit/ ja ei hän totellut heitä/ ilmoitit he sen Hamanille/ nähdäxens jos sencaltainen Mardochain työ olis pysywäinen: sillä hän oli sanonut hänens Judalaisexi.
5. JA cuin Haman näki ettei Mardochai notkistanut polwians hänen edesäns/ eikä cumartanut händä/ wihastui hän juuri cowin.
6. Ja hän wähäxi luki laske ainoastans Mardochain päälle kättäns: sillä he olit tiettäwäxi tehnet Mardochain Canssan: mutta pyysi teloitta caickia Mardochain Canssa Judalaisia/ jotca olit coco Cuningas Ahasweruxen waldacunnas.
7. Ensimäisellä Cuulla/ se on/ Nisan Cuulla/ Cuningas Ahasweruxen toisna wuonna toistakymmendä/ heitettin arpa Hamanin edes päiwä päiwäldä ja cuucaudelda nijn toiseen Cuuhun toistakymmendä/ se on/ Cuu Adar.
8. Ja Haman sanoi Cuningas Ahasweruxelle: yxi Canssa on hajotettu ja jaettu caickein Canssain secan/ caickijn sinun waldacundas maacundijn/ ja heidän lakins on toisin cuin caickein Canssain/ ja ei he tee Cuningan lain jälken/ ei Cuningan tule sitä kärsiä/ että heidän nijn olla annetan.
9. Jos Cuningalle kelpa/ nijn kirjoitettacon/ että ne hucutetaisin/ nijn minä punnidzen kymmenen tuhatta leiwiskä hopiata wircamiesten käsijn/ weitä Cuningan Camarijn.
10. Silloin otti Cuningas sormuxen sormestans ja andoi Hamanille/ Medathan Agagilaisen pojalle Judalaisten wihamiehelle.
11. Ja Cuningas sanoi Hamanille: se hopia olcon sinun/ nijn myös Canssa/ tee heille mitäs tahdot.
12. NIin Cuningan kirjoittajat cudzuttin colmandenatoistakymmendenä päiwänä ensimäisestä Cuusta/ ja kirjoitettin nijncuin Haman käski Cuningan Förstein ja maan wanhinden tygö/ sinne ja tänne maacundijn/ ja jocaidzen Canssan päämiesten tygö siellä ja täällä/ idzecungin Canssan kirjoituxen jälken/ ja heidän kielilläns Cuningas Ahasweruxen nimellä/ ja Cuningan sormuxella lukittu.
13. Ja kirjat lähetettin juoxewitten cautta caickijn Cuningan maacundijn/ hucuttaman/ tappaman ja teloittaman caickia Judalaisia nuoria ja wanhoja/ lapsia ja waimoja/ yhtenä päiwänä/ cuin oli colmastoistakymmenes päiwä toisesta Cuusta toistakymmendä/ se on Cuu Adar/ ja ryöstämän heidän tawarans.
14. JA kirja oli näin: käsky on annettu caickijn maacundijn/ caikille Canssoille/ että heidän piti oleman sinä päiwänä walmit.
15. Ja juoxewat menit kijrust Cuningan käskyn jälken. Ja käsky pandin Susanin linnaan. Ja Cuningas ja Haman istuit ja joit/ mutta Susanin Caupungi oli hämmästyxis.