Ensimäinen Mosexen Kirja
44. Lucu.
1. JA Joseph käski hänen huonens haldiata/ sanoden: täytä miesten säkit jywillä/ nijn paljo cuin he woiwat cannatta/ ja pane idzecungin raha säckins suuhun.
2. Ja minun hopiamaljan pane nuorimman säkin suuhun/ ynnä jywäin hinnan cansa. Ja hän teki nijncuin Joseph hänelle käski.
3. MUtta amulla päiwän waljetes/ päästettin miehet menemän Aseinens.
4. Ja cosca he olit lähtenet Caupungista/ eikä wielä cauwas joutunet/ sanoi Joseph huonens haldialle: nouse ja aja taca miehiä/ ja coscas heidän saat taca/ nijn sano heille: mixi te oletta hywän pahalla maxanet?
5. Eikö se ole/ josta minun herrani juo? ja jolla hän ennusta? te oletta pahoin tehnet.
6. Ja cuin hän käsitti heidän/ puhui hän nämät sanat heille.
7. He wastaisit händä: mixi minun herran sencaltaista puhu? pois se/ että sinun palwelias nijn tekis.
8. Cadzo/ rahan jonga me löysim säckeimme suusta/ olemma me jällens sinulle tuonet Canaan maalda/ cuingasta sijs me warastimme hopiata eli culda sinun herras huonesta?
9. Jonga tykö sinun palwelioistas se löytän/ hän cuolcan/ nijn tahdom me myös olla orjat minun herralleni.
10. Hän sanoi: olcon teidän sanan jälken/ jonga tykö se löytän/ hän olcan minun orjan/ mutta te oletta wapat.
11. Ja he laskit kijrust idzecukin säckins maahan/ ja jocainen awais säckins.
12. Ja hän edzei ruweten wanhimmast/ nijn nuorimban asti/ ja hopiamalja löyttin BenJaminin säkistä.
13. NIin he rewäisit waattens/ ja idzecukin pani cuormans Asin päälle/ ja palaisit Caupungijn.
14. Ja Juda meni weljinens Josephin huoneseen ( sillä hän oli wielä silloin siellä ) ja he langeisit maahan hänen eteens.
15. Joseph sanoi heille: cuinga te tohdeitte sen tehdä? ettäkö te tiedä/ että sencaltainen mies cuin minä olen/ on tietäjä.
16. Ja Juda sanoi: mitä me wastamme minun herralleni? taicka mitä me puhumme? taicka millä me taidam idzem puhdista? Jumala on löytänyt sinun palweliais wääryden/ cadzo/ me olem meidän herram orjat/ sekä me/ että se jolda malja löyttin.
17. Mutta hän sanoi: pois se/ että minä nijn tekisin/ sen miehen/ jolda malja on löytty/ pitä oleman minun orjan/ mutta mengät te rauhas Isänne tygö.
18. NIin Juda astui hänen tygöns/ ja sanoi: minun herran/ suo nyt sinun palwelias puhua yxi sana minun herrani corwisa/ ja älkön julmistuco sinun wihas sinun palwelias päälle/ sillä sinä olet nijncuin Pharao.
19. Minun herran kysyi hänen palwelioillens/ sanoden: ongo teillä Isä taicka welje.
20. Nijn me wastaisimme: meillä on wanha Isä ja nuorucainen/ syndynyt hänen wanhalla ijälläns/ jonga weli on cuollut/ ja hän on yxinäns jäänyt hänen äitistäns/ ja hänen Isäns pitä hänen rackana.
21. Nijn sinä sanoit palwelioilles: tuocat händä tänne minun tygöni/ ja minä hänelle hywä teen.
22. Mutta me wastaisim minun herralleni: ei taida nuorucainen tulla pois Isäns tykö/ jos hän jättäis Isäns/ nijn hän cuolis.
23. Nijn sinä sanoit palwelioilles: jollei teidän nuorin weljen tule teidän cansan/ nijn ei teidän pidä enä minun caswojani näkemän.
24. Ja cosca me menim sinun palwelias minun Isäni tygö/ ja ilmoitim hänelle minun herrani sanat.
25. Nijn sanoi meidän Isäm: mengät jällens pois ja ostacat meille jotakin elatusta.
26. Mutta me sanoim: en me tohdi sinne mennä/ waan jos meidän nuorin weljem on meidän cansam/ nijn me menem: sillä en me saa nähdä sen miehen caswoja/ jollei meidän nuorin weljem ole meidän cansam.
27. Nijn sinun palwelias minun Isän sanoi meille: te tiedätte/ että minun emändäni synnytti minulle caxi.
28. Ja se toinen läxi minun tyköni/ josta sanottin/ että hän on cuoliaxi reweldy/ ja en ole minä händä wielä sijtte nähnyt.
29. Jos te tämän myös minulda wiette pois/ ja hänelle tapahtuis jotakin paha/ nijn te saattaisit minun harmat carwani murhella hautaan?
30. Jos minä nyt tulisin sinun palwelias minun Isäni tygö/ ja ei olis nuorucainen meidän cansam ( hänen hengens rippu tämän hengesä )
31. Nijn tapahduis/ cosca hän näkis/ ettei nuorucainen cansa olis/ että hän cuolis/ nijn me sinun palwelias saattaisim meidän Isäm sinun palwelias harmat carwat murhella hautaan.
32. Sillä minä sinun palwelias olen taannut nuorucaisen minun Isäni edes/ sanoden: jollen minä händä tuo jällens sinun tygös/ nijn minä senedestä caiken minun elinaicani olen wicapää kärsimän.
33. Ja nyt sijs jääkän sinun palwelias/ nuorucaisen edest minun herralleni orjaxi/ waan nuorucainen mengän weljeins cansa.
34. Sillä cuinga minä taidan mennä minun Isäni tygö/ jollei nuorucainen olis minun cansani? etten minä näkis sitä surkeutta johon minun Isän joutu.