Propheta Hosea

6. Lucu.

1. Cosca heille wastoin käy/ nijn heidän pitä minua edzimän/ ja sanoman: Tulcat ja palaitcam HERran tygö/ sillä hän on meitä repinyt/ hän myös meidän paranda. 2. Hän on meitä lyönyt/ hän myös meidän paranda. Hän teke meitä eläwäxi cahden päiwän perästä/ colmandena päiwänä hän meitä wirgotta/ nijn että me saamme elä hänen edesäns. 3. Nijn me otam sijtä waarin/ ja pyytelem/ että me HERran tundisim: Sillä hän coitta nijncuin caunis amurusco/ ja hän tule meille nijncuin sade/ nijncuin wihmasade/ joca maan tuoreutta. 4. Cuinga minä sinulle Ephraim hywä teen? cuinga minä sinulle Juda hywä teen? sillä se armo/ jonga minä teile osotan/ on nijncuin amullinen pilwi/ ja nijncuin caste/ joca huomeneltain warhain lange. 5. Sentähden wuoleskelen minä heitä Prophetain cautta/ ja cuoletan heitä minun suuni sanoilla/ että sinun Jumalas sanat ilmaunduisit: 6. Sillä minulle kelpa armo ja ei uhri/ Jumalan tundo ja ei polttouhri. 7. Mutta he käywät sen lijton ylidze nijncuin Adam/ jolla he cadzowat minun ylön. 8. Sillä Gilead on Caupungi wääryttä ja weren wicoja täynäns. 9. Papit owat jouckoinens nijncuin ryöwärit/ jotca wäijywät ja murhawat Sichemin tiellä: sillä he tekewät mitä he tahtowat. 10. Minä näen Israelin huonesa/ jota minä cauhistun: sillä Ephraim teke huorin/ ja Israel saastutta idzens. 11. Mutta Judalla on wielä elon aica olewa/ cosca minä minun Canssani fangiuden palautan.