Propheta Jesaia.

57. Lucu.

1. WAan wanhurscas hucku/ ja ei ajattele kengän sitä sydämesäns. Pyhät miehet temmatan pois/ ja ei sijtä kengän pidä waaria: 2. Sillä wanhurscat otetan pois onnettomudest/ ja jotca toimellisest waeldanet owat/ tulewat rauhaan/ ja lepäwät heidän cammioisans. 3. TUlcat tänne edes te noitain lapset/ te huorintekiäin ja porttoin siemenet/ kenengä cansa te nyt tahdotta iloita hecumasa? 4. Kenengä päälle te nyt tahdotta suutan irwitellä/ ja kieldän pistä? Ettäkö te ole ricoxen lapset/ ja wäärä siemen? 5. te jotca oletta hembet epäjumalijn caickein wiherjästen puiden alla/ ja teurastatte lapsia ojain tykönä wuorten alla. 6. Sinun menos on sileitten kiwein cansa ojisa/ ne owat sinun osas/ nijlle sinä wuodatat sinun juomauhris/ cuins ruocauhria uhrat/ pidäiskö minun sijhen mielistymän? 7. Sinä teet sinun wuotes corkialle jyrkälle wuorelle/ ja menet myös idze sinne ylös uhraman. 8. Owen taa ja pihtipielen panet sinä sinun muistos: sillä sinä wierität sinus minun tygöni/ menet ylös ja lewität sinun wuotes/ ja kijnnität idzes heihin/ sinä racastat heidän wuodettans cusa ikänäns sinä heidän näet. 9. Sinä menet Cuinngan tygö öljyllä/ ja sinulla on moninaiset woitet/ ja lähetät sanas saattajat cauwas/ ja olet alettu haman helwettin. 10. Sinä waiwaisit idzes monisa teisäs/ ja et sanonut: lepä wähäkin. Waan ettäs löydät sinun kätes elämän/ et sinä wäsy. 11. Kenengäs tähden olet nijn suruisas ja pelkät? ettäs cuitengin walhes olet ja et muista minua/ etkä johdata sitä mielees: luuletcos minun jocapaicas olewan äneti/ ettes minua ensingän pelkä? 12. Minä ilmoitan sinun wanhurscaudes/ ja ei sinun tecos pidä mihingän tarpexi tuleman. 13. Cosca sinä huudat/ nijn auttacon sinun jouckos sinua/ mutta tuulen pitä heidän caicki wiemän pois/ ja turhuden pitä ne ottaman pois. 14. Mutta joca idzens minuun uscalda/ hän peri maan/ omista minun pyhän wuoreni/ ja sano: tehkät tietä/ tehkät tietä/ lewittäkät polcu/ sysätkät louckauxet minun Canssani tieldä pois. 15. Sillä näin sano corkia ja ylistetty/ joca asu ijancaickisest/ ja jonga nimi on Pyhä. Minä asun corkeudes ja pyhydes/ ja nijden tykönä/ joilla särjetty ja nöyrä hengi on: että minä wirgotaisin nöyrytetyn hengen/ ja särjetyn sydämen. 16. En minä ijäti tahdo rijdellä/ engä wihastu ijancaickisest/ waan minun caswostani on hengi lähtewä/ ja minä teen hengen. 17. Minä olin wihainen heidän ahneudens wäärydest/ ja löin heitä/ lymytin idzeni ja närkästyin. Silloin he menit exyxis heidän oman sydämens tiellä. 18. Mutta cosca minä näin heidän/ paransin minä heidän ja johdatin heitä/ ja lohdutin nijtä/ jotca heitä murhedeit. 19. Minä tahdon saatta hedelmäliset huulet/ jotca pitä saarnaman: rauha/ rauha/ sekä caucaisille että lähisille/ sano HERra/ ja tahdon heitä parata. 20. Mutta jumalattomat owat nijncuin lainehtiwa meri/ joca ei woi tywendyä/ waan hänen aldons heittäwät logan ja mudan. 21. Jumalattomilla ei ole rauha/ sano minun Jumalan.