Propheta Jesaia.
65. Lucu.
1. MInä edzitän nijldä jotca ei kysynet minua/ Minä löytän nijldä jotca ei minua edzinet/ Ja pacanoille/ jotca ei rucoillet minun nimeni/ sanon minä: täsä minä olen/ täsä minä olen.
2. Sillä minä cocotan minun käteni coco päiwän tottelemattomalle Canssalle/ joca waelda ajatuxens jälken/ sitä tietä joca ei hywä ole.
3. Canssa joca wihoitta minun/ on aina minun caswoini edes/ uhra krydimaisa/ suidzutta tijlikiwein päällä:
4. Asu hautain keskellä/ on luolisa/ syö sianliha/ ja heillä on cauhia liemi heidän padoisans.
5. Ja sanowat: pysy cotona ja älä satu minuun: sillä minä pyhitän sinun. Näiden pitä oleman sawun minun wihasani/ ja tulen joca pala coco päiwän.
6. Cadzo/ minun edesäni on kirjoitettu: en minä tahdo olla äneti/ waan maxa/ ja minä tahdon maxa heille heidän helmaans.
7. Sekä heidän pahan tecons/ ja heidän Isäins pahat tegot yhtenäns/ sano HERra: ne jotca wuorilla suidzuttawat ja minua cuckuloilla häwäisnet owat/ minä tahdon mitata heille heidän endiset menons heidän helmaans.
8. NÄin sano HERra: nijncuin wijnan syöxy löytän wijnamarjoisa/ ja sanotan: älä sitä häwitä: sillä siellä on siunaus.
9. Juuri nijn tahdon minä palweliani tähden tehdä/ etten minä sitä caicke häwitä. Waan annan Jacobin siemenest caswa/ ja Judasta/ joca minun wuorellani asuman pitä: sillä minun walittuni pitä sen pitämän/ ja minun palweliani sijnä asuman.
10. Ja Saronin pitä oleman laumain huonen/ ja Achorin laxon pitä oleman carjan pihaton/ minun Canssalleni joca minua edzi.
11. Mutta te jotca hyljätte HERran/ ja unhotatte minun pyhän wuoreni/ ja nostatte Gadille pöydän/ ja panette täyten Menille.
12. Olcan/ minä tahdon luke teitä mieckaan/ nijn että teidän caickein pitä teitän cumartaman teurastamiseen. Sillä minä cudzuin/ ja et te mitän wastannet/ minä puhuin/ ja et te mitän cuullet: waan teitte mitä minä pahaxi panin/ ja walidzitte sitä joca ei minulle kelwannut.
13. SEntähden sano HERra/ HERra näin: cadzo/ minun palweliani syöwät/ mutta teidän pitä isoman. Cadzo/ minun palweliani juowat/ mutta teidän pitä janoman. Cadzo minun palweliani riemuidze/ mutta teidän pitä häpiään tuleman.
14. Cadzo/ minun palweliani ihastu hywästä mielestä/ mutta teidän pitä sydämen kiwusta parcuman/ ja surkiudest ulwoman.
15. Ja teidän pitä jättämän teidän nimen minun walituilleni walaxi. Ja HErra Jumala on tappawa sinun/ mutta hänen palwelians nimitetän toisella nimellä.
16. Että joca hänens siuna maan päällä/ hän siuna hänens totises Jumalas: ja joca wanno maan päällä/ se wanno totisen Jumalan cautta: Sillä endiset ahdistuxet owat unhotetut/ ja owat minun silmistäni peitetyt.
17. Sillä cadzo/ minä luon uden taiwan ja uden maan/ ettei endisiä muistetais eikä mieleen johdatetais.
18. Waan he riemuidzewat ijancaickisest/ ja iloidzewat nijsä cuin minä luon: sillä cadzo/ minä tahdon Jerusalemin iloxi saatta/ ja hänen Canssans riemuxi.
19. Ja minä tahdon iloita Jerusalemist/ ja riemuita minun Canssastani. Ja ei hänes sillen pidä cuultaman itcun ändä/ eikä walituxen ändä.
20. Ei siellä pidä sillen lapsia oleman/ jotca ei päiwijns ulotu: eikä wanhoja/ jotca ei heidän wuosians täytä. Waan sadan wuotiset lapset pitä cuoleman/ ja sadan ajastaicaiset syndiset pitä kirotut oleman.
21. He rakendawat huoneita/ ja nijsä asuwat/ he istuttawat wijnapuita/ ja nijden hedelmistä syöwät.
22. Ei heidän pidä muiden waraxi rakendaman/ eikä istuttaman muiden syödä. Sillä minun Canssani päiwät pitä oleman nijncuin puun päiwät/ ja heidän käsialans pitä wanheneman minun walittuini tykönä.
23. Ei heidän pidä huckan työtä tekemän/ eikä häwityxexi synnyttämän: sillä he owat HERran siunattuin siemen/ ja heidän jälkentulewaisens heidän cansans.
24. Ja tapahtu/ että ennencuin he huutawat/ tahdon minä wastata: cosca he wielä puhuwat/ tahdon minä cuulla.
25. Susi ja lammas pitä ynnä caittaman/ Lejonin pitä corsia syömän nijncuin naudan/ ja kärmet pitä maata syömän. Ei heidän pidä wahingoittaman eikä raateleman minun coco pyhän wuoreni päällä/ sano HERra.