P. Johannexen Evangelium.
10. Lucu.
1. TOtisest/ totisest sanon minä teille: joca ei owesta mene lammashuonesen/ waan mualda/ hän on waras ja ryöwäri.
2. Mutta joca owesta mene/ hän on lammasten paimen. Sillen owen wartia awaja/ ja lambat cuulewat hänen änens.
3. Ja omia lambaitans cudzu hän nimeldäns/ ja wie heidän ulos.
4. Ja cuin hän omat lambans ulospäästä/ käy hän heidän edelläns/ ja lambat seurawat händä: sillä he tundewat hänen änens.
5. Mutta ei he muucalaista seura/ waan pakenewat händä: sillä ei he tunne muucalaisen ändä:
6. Tämän tapauxen sanoi Jesus heille/ mutta ei he sitä ymmärtänet/ cuin hän heille sanoi.
7. Nijn Jesus sanoi taas heille: totisest/ totisest sanon minä teille: minä olen lammasten owi.
8. Caicki jotca minun edelläni owat ollet/ owat warcat ja ryöwärit/ ja ei lambat cuullet heitä.
9. Minä olen owi/ joca minun cauttani sisällemene/ hän tule wapaxi/ ja mene sisälle ja ulos/ ja löytä laituimen.
10. Ei waras tule muuta cuin warastaman/ ja tappaman/ ja cadottaman: waan minä tulin/ että heillä pitä elämä oleman/ ja yldäkyllä oleman.
11. MInä olen hywä paimen/ hywä paimen anda hengens lammasten edest.
12. Mutta palcollinen/ joca ei ole paimen/ eikä lambat ole hänen omans/ cosca hän näke suden tulewan/ nijn hän jättä lambat ja pakene/ ja susi raatele ja haasca lambat.
13. Mutta palcollinen pakene: Sillä hän on palcollinen/ eikä tottele lambaista.
14. Minä olen hywä paimen/ joca tunnen lambani/ ja minä tutan myös lambaildani.
15. Nijncuin Isä minun tunde/ nijn tunnen minä myös Isän/ ja minä panen hengeni lammasten edestä.
16. Ja minulla on myös muita lambaita/ jotca ei ole tästä lammashuonesta: ne tahdon minä myös tänne saatta/ ja he saawat cuulla minun äneni. Ja nijn pitä oleman yxi lammashuone/ ja yxi paimen.
17. Isä racasta minua että minä panen hengeni ja sen jällens otan.
18. Ei ota kengän sitä minulda/ waan minä panen sen idze tahdostani. Minulla on woima sitä panna/ ja minulla on woima sitä taas otta: ja minä sain sen käskyn Isäldäni.
19. Nijn Judalaiset rupeisit taas rijtelemän keskenäns näiden puhetten tähden:
20. Ja moni heistä sanoi: hänellä on Perkele/ ja hän on mieletöin/ mitä te händä cuuldeletta?
21. Mutta muutamat sanoit: ei ne ole rijwatun puhet/ woico Perkele sokiain silmät awata?
22. Ja Jerusalemis oli Kirckomessu talwella.
23. Ja Jesus käweli Templis Salomonin esihuones.
24. Nijn Judalaiset pijritit hänen/ ja sanoit hänelle: cuinga cauwan sinä juonittelet meitä? Jos sinä olet Christus/ nijn sano meille selkiäst.
25. Jesus wastais heitä: minä olen sen teille sanonut/ ja et te usco/ ne työt cuin minä teen Isäni nimeen/ todistawat minusta.
26. Mutta et te usco/ sillä et te ole minun lambaistani/ nijncuin minä jo teille sanoin.
27. Minun lambani cuulewat minun äneni/ ja minä tunnen heidän/ he seurawat minua/
28. Ja minä annan heille ijancaickisen elämän/ ei he hucu ijancaickisest/ eikä yxikän repele heitä minun kädestäni.
29. Minun Isän/ joca ne minulle andoi/ on caickein suurin/ ja ei kengän taida heitä rewäistä minun Isäni kädestä.
30. Minä ja Isä olemma yhtä.
31. Nijn Judalaiset poimit taas kiwiä händä kiwittäxens.
32. Mutta Jesus wastais heitä: minä osotin teille Isäldäni monda hywä työtä/ cuidenga tähden nijstä te sijs tahdotta minua kiwittä?
33. Judalaiset wastaisit händä/ sanoden: en me sinua hywän työn tähden kiwitä/ waan pilcan tähden: ja että sinä/ joca ihminen olet/ teet idzes Jumalaxi.
34. Jesus wastais heitä: eikö teidän Laisanne ole kirjoitettu?
35. Minä sanoin: te oletta jumalat. Jos hän ne cudzui jumalixi/ joille Jumalan sana tapahdui/ ja ei Kirjoitus ole cuitengan ricottu?
36. Ja te sanotte hänelle: jonga Isä on pyhittänyt ja lähettänyt mailmaan: sinä pilckat Jumalata/ että minä sanoin: minä olen Jumalan Poica.
37. Ellen minä tee minun Isäni töitä/ nijn älkät minua uscoco:
38. Mutta jos minä nijtä teen/ ja jos et te minua usco/ nijn uscocat ne työt/ että te tundisit ja uscoisit Isän olewan minus/ ja minun hänes.
39. Nijn he edzeit taas händä kijnniottaxens/ mutta hän läxi heidän tyköns:
40. Ja meni jällens toiselle puolelle Jordani/ siJohen josa Johannes ensin casti/ ja jäi sinne.
41. Ja monda tuli hänen tygöns/ ja sanoi: ei Johannes yhtäkän ihmettä tehnyt:
42. Mutta caicki cuin Johannes tästä sanoi/ ne owat todet. Ja monda uscoi siellä hänen päällens.