P. Johannexen Evangelium.
5. Lucu.
1. SIitte oli Judalaisten Juhlapäiwä/ ja Jesus ylösmeni Jerusalemijn.
2. Mutta Jerusalemis lammasten huonen tykönä on yxi lammicko/ Bethesda nimeldä/ josa oli wijsi waja/
3. Joisa macais paljo sairaita/ sokeita/ ramboja/ halwatuita/ jotca weden lijcuttamist odotit:
4. Sillä Engeli alastuli määrätyllä ajalla lammickon/ ja lijcutti weden: joca ensimäisnä weteen astui/ cosca se lijcutettu oli/ nijn hän parani/ ehkä misä ikänäns taudis hän oli.
5. NIjn oli siellä yxi mies joca cahdexan neljättäkymmendä ajastaica oli kipiänä maannut.
6. Cosca Jesus sai hänen nähdä macawan/ ja tunsi hänen jo cauwan sairastanen/ sanoi hän hänelle: tahdotcos tulla terwexi?
7. Sairas wastais händä: Herra/ ei ole yhtän ihmist/ joca minun wie weden lijcutuxes lammickon/ ja ennen cuin minä kerkiän/ nijn on jo toinen siJohen astunut.
8. Jesus sanoi hänelle: nouse/ ota wuotes ja mene.
9. Ja cohta se ihminen parani/ otti wuotens ja meni.
10. Ja se päiwä oli Sabbathi. Sanoit sijs Judalaiset paratulle: tänäpän on Sabbathi/ ei nyt ole lupa wuodetta canda.
11. Hän wastais heitä: joca minun paransi/ se sanoi minulle: ota wuotes ja mene.
12. He kysyit hänelle: cuca ihminen sinulle sanoi: ota wuotes ja mene.
13. Mutta ei parattu tiennyt cuca se oli: sillä Jesus lymyis paljon Canssan tähden/ joca sijnä oli.
14. Sijtte löysi Jesus hänen Templis/ ja sanoi hänelle: Cadzo/ sinä olet parattu/ älä sillen syndi tee/ ettei pahembi cohtais sinua.
15. Nijn se ihminen pois meni/ ja ilmoitti Judalaisille/ että Jesus oli hänen parandanut.
16. Ja Judalaiset wihaisit sentähden Jesusta/ ja edzeit händä tappaxens/ että hän sencaltaisita Sabbathina teki.
17. Nijn Jesus wastais heitä: minun Isän waicutta haman tähän asti/ ja minä myös waicutan.
18. Sentähden edzeit Judalaiset händä wielä enämmin tappaxens/ ettei hän ainoastans Sabbathi rickonut/ mutta myös sanoi Jumalan Isäxens/ ja teki idzens Jumalan caltaisexi.
19. NIin Jesus wastais/ ja sanoi heille: totisest totisest sanon minä teille: ei taida Poica idzestäns mitän tehdä/ waan mitä hän näke Isäns tekewän: sillä mitä hän teke/ sitä myös Poica teke.
20. Sillä Isä racasta Poicans/ ja osotta hänelle caicki mitä hän idze teke/ ja hän on wielä suurembita töitä hänelle osottawa/ cuin nämät owat/ että teidän pitä ihmettelemän.
21. Sillä nijncuin Isä herättä ja wirgotta cuolleita:
22. Nijn myös Poica wirgotta joita hän tahto:
23. Sillä ei Isä ketän duomidze/ waan andoi caiken duomion Pojalle/ että caicki Poica cunnioitaisit/ nijncuin he Isäkin cunnioidzewat.
24. Joca ei Poica cunnioidze/ ei hän myös Isäkän cunnioidze/ joca hänen lähetti. Totisest totisest sanon minä teille: Joca cuule minun sanani/ ja usco sen joca minun lähetti/ hänellä on ijancaickinen elämä/ ja ei hän tule duomioon/ waan mene cuolemast elämähän.
25. Totisest totisest sanon minä teille: hetki tule ja nyt jo on/ että cuollet saawat cuulla Jumalan Pojan änen/ ja jotca sen cuulewat ne saawat elä:
26. Sillä nijncuin Isällä on elämä idzesäns/ nijn andoi hän myös elämän Pojalle idzesäns oleman.
27. Ja on hänelle myös andannut woiman duomita: sillä hän on ihmisen Poica.
28. Älkät ihmetelkö/ sillä hetki tule jona caicki ne jotca haudois owat/ saawat cuulla hänen änens.
29. Ja pitä edestuleman ne jotca hywä tehnet owat elämän ylösnousemiseen/ mutta jotca paha tehnet owat duomion ylösnousemiseen.
30. En minä idzestäni woi mitän tehdä: nijncuin minä cuulen/ nijn minä duomidzen/ ja minun duomion on oikia: sillä en minä edzi minun tahtoani/ waan Isän tahto joca minun on lähettänyt.
31. Jos minä idzestäni todistaisin/ nijn ei minun todistuxen olis tosi.
32. Toinen todista minusta/ ja minä tiedän että hänen todistuxens on tosi cuin hän minusta todista.
33. Te lähetitte Johannexen tygö/ ja hän todisti totuuden.
34. Mutta en minä ihmiseldä todistust ota/ waan minä sanon sen/ että te autuaxi tulisitta.
35. Hän oli palawainen ja paistawainen Kyntilä/ mutta te tahdoitta ainoastans wähän aica riemuita hänen walkeudesans.
36. Mutta minulla on suurembi todistus/ cuin Johannexen todistus: sillä ne tegot jotca Isä andoi minulle täyttäxeni/ ne työt jotca minä teen/ todistawat minusta että Isä minun lähetti.
37. Ja Isä joca minun lähetti/ todista minusta. Ettäkö te ole coscan hänen ändäns cuullet eli hänen muotons nähnet?
38. Ei hänen Sanans ole teisä asuwa: sillä et te usco sitä jonga hän lähetti.
39. Tutkicat Ramatuita: sillä nijsä te luuletta teillen ijancaickisen elämän olewan/ ja ne todistawat myös minusta.
40. Ja et te tahdo tulla minun tygöni/ että te saisitta elämän.
41. En minä pyydä cunniata ihmisildä:
42. Sillä minä tunnen teidän ettei teisä ole Jumalan rackaus.
43. Minä tulin Isäni nimeen/ ja et te rupe minua wastan/ jos jocu tule omalla nimelläns/ nijn te rupetta händä wastan.
44. Cuinga te taidatte usco/ jotca otatte cunnian toinen toiseldan? ja sitä cunniata joca ainoalda Jumalalda tule/ et te edzi.
45. Älkät luulco että minä cannan Isän edes teidän päällen/ on se joca canda/ Moses/ johonga te turwatte:
46. Sillä jos te olisitta Mosexen usconet/ nijn te myös olisitta minungin usconet: sillä minusta on hän kirjoittanut.
47. Jos et te hänen Kirjoituxians usco/ cuingast te minun sanani uscotta?