Hiobin Kirja

12. Lucu.

1. NIin wastais Hiob/ ja sanoi: 2. Te oletta miehet/ taito cuole teidän cansan. 3. Minulla on nijn sydän cuin teilläkin/ engä ole alemmaisembi teitä. 4. Cuca se on joca ei sitä tiedä: minä lähimmäiseldäni pilcatan: hän rucoile Jumalata/ hän cuule händä. 5. Hurscas ja hywä pilcatan/ ja on ylöncadzottu kyntiläinen ylpeitten ajatuxis/ walmistettu että he sijhen louckawat jalcans. 6. Ryöwärein majois on kyllä/ ja he härsyttelewät rohkiast Jumalata/ ehkä Jumala on sen andanut heidän käteens. 7. Kysy eläimille/ ja he opettawat sinua/ ja taiwan linnuille/ ja he sanowat sinulle. 8. Puhu maan cansa/ ja hän opetta sinua/ ja calat meres ilmoittawat sinulle. 9. Cuca se on joca ei caickia näitä tiedä? että HERran käsi on ne tehnyt? 10. Että hänen kädesäns on caickein eläwitten sielu/ ja cungin lihan hengi? 11. Eikö corwa coettele puhetta/ ja suu maista ruoca. 12. Ja wanhoilla on taito/ ja pitkäijällisillä ymmärrys. 13. Hänen tykönäns on taito ja woima/ neuwo ja ymmärrys: cadzo/ cosca hän cukista/ nijn ei auta rakendaman. 14. Cosca hän jongun salpa/ nijn ei kengän taida awata. 15. Cadzo/ cosca hän pidättä weden/ nijn caicki cuiwettu/ ja cosca hän sen laske/ nijn se käändä maan. 16. Hän on wahwa ja pystywäinen/ hänen on se cuin exy/ ja se cuin exyttä. 17. Hän johdatta cawalat nijncuin saalin/ ja saatta Duomarit tyhmäxi. 18. Hän päästä Cuningasten sitet/ ja wyöttä heidän cupens. 19. Papit wie hän cuin saalin/ ja wahwat anda hän puuttua. 20. Hän wäändä pois totisten huulet/ ja wanhain tawat otta pois. 21. Hän caata ylöncadzen Förstein päälle/ ja woimallisten wäkewyden hajotta. 22. Hän ilmoitta pimiät perustuxet/ ja pimeydet walkeuteen. 23. Hän saatta muutamat suurexi Canssaxi/ ja taas hucutta heidän. 24. Hän lewittä Canssan/ ja taas hajotta. 25. Hän muutta maan Canssan Ruhtinasten sydämet/ ja exyttä heitä autialle kedolle. 26. Ja he coperoidzewat pimeydes ilman walkeutta/ ja exyttä heitä cuin juopuneita.