P. Marcuxen Evangelium.

6. Lucu.

1. JA hän läxi sieldä ja meni Isäns maalle/ ja hänen Opetuslapsens seuraisit händä. 2. Ja cuin Sabbathi oli/ rupeis hän Synagogas opettaman/ ja monda jotca cuulit/ hämmästyit/ sanoden: custa tällä nämät owat? ja mikä wijsaus hänelle annettu on/ että sencaltaiset wäkewät työt hänen kättens cautta tapahtuwat? 3. Eikö tämä ole se seppä/ Marian poica/ Jacobin ja Josen ja Judan ja Simonin weli? eikö myös hänen sisarens ole täsä meidän cansam? Ja he pahenit hänesä. 4. Mutta Jesus sanoi heille: ei Prophetat mualla cadzota ylön cuin Isäns maalla/ ja langoins seas/ ja cotonans. 5. Ja ei hän woinut siellä yhtän wäkewätä työtä tehdä/ waan ainoastans pani kätens harwain sairasten päälle/ ja paransi heitä. 6. Ja ihmetteli heidän epäuscoans. Ja hän waelsi ymbärins kyliä opettain ymbäristöllä. 7. JA cudzui ne caxitoistakymmendä/ ja rupeis nijtä caxin ja caxin lähettämän/ ja andoi heille woiman saastaisia hengiä wastan. 8. Ja kielsi heitä mitän ottamast tielle cansans/ mutta ainoastans sauwan/ ei lauckua/ ei leipä/ ei raha cuckaroon/ mutta oleman kengäs: 9. Ja ettei he pukis cahta hametta päällens. 10. Ja hän sanoi heille: cuhunga huonesen te tuletta/ nijn olcat sijnä/ nijncauwan cuin te sieldä menette pois. 11. Ja jotca ei teitä hywäile/ eikä cuule/ nijn mengät pois sieldä/ ja pyhkikät tomukin/ cuin teidän jalcain alla on/ heille todistuxexi. Totisest sanon minä teille: Sodomalle ja Gomorralle on duomio päiwänä huokiambi/ cuin sille Caupungille. 12. Ja he läxit ja saarnaisit parannusta tekemän. 13. Ja ajoit ulos monda Perkelettä/ ja woitelit öljyllä monda sairasta/ ja paransit. 14. JA Cuningas Herodes sai sen cuulla ( sillä hänen nimens oli jo julistettu ) ja sanoi: Johannes joca casti on nosnut cuolleista/ ja sentähden woima waicutta hänesä. 15. Muutamat sanoit: se on Elias: mutta muutamat sanoit: se on yxi Propheta taicka nijncuin jocu Prophetaista. 16. Cosca Herodes sen cuuli/ sanoi hän: se on Johannes/ jonga caulan minä annoin leicata/ hän on cuolleista nosnut. 17. Sillä Herodes oli lähettänyt Johannest ottaman kijnni/ ja pani hänen tornihin/ Herodiaxen hänen weljens Philippuxen emännän tähden/ jonga hän oli nainut. 18. Sillä Johannes oli Herodexelle sanonut: ei sowi sinun pitä weljes emändätä. 19. Ja Herodias wäijyi händä tappaxens/ mutta ei hän saanut. 20. Sillä Herodes pelkäis Johannest/ että hän tiesi hänen hurscaxi ja pyhäxi miehexi/ ja otti waarin hänestä/ ja cuuli händä mones asias/ ja cuuldeli händä mielelläns. 21. JA cosca sowelias päiwä tuli/ että Herodes syndymä päiwänäns teki ehtolisen ylimmäisillens ja Päämiehille/ ja esimiehille Galileas/ 22. Ja Herodiaxen tytär tuli sisälle/ ja hyppäis/ ja se kelpais Herodexelle ja ynnä atrioidzewille. Nijn Cuningas sanoi pijcalle: ano minulda mitäs tahdot/ ja minä annan sinulle. 23. Ja hän wannoi hänelle: mitä ikänäns sinä minulda anot/ nijn minä annan sinulle/ ehkä puolen waldacunnastani. 24. Hän meni ja sanoi äitillens: mitä minun pitä anoman? se sanoi: Johannes Castajan päätä. 25. Ja hän taas meni kijrust Cuningan tygö/ anoi ja sanoi: minä tahdon/ ettäs minun annat cohta Johannes Castajan pään fatis. 26. Nijn Cuningas tuli murhellisexi/ cuitengin walans ja ynnä atrioidzewaisten tähden/ ei hän tahtonut häneldä kieldä. 27. Ja Cuningas lähetti cohta murhajan ja käski hänen pääns tuoda sisälle. 28. Nijn hän meni ja leickais hänen caulans tornis/ Ja toi pään fatis/ ja annoi pijcalle/ ja pijca andoi äitillens. 29. Cosca hänen Opetuslapsens sen cuulit/ tulit he ja otit hänen ruumins/ ja panit hautaan. 30. JA Apostolit coconnuit Jesuxen tygö/ ja ilmoitit hänelle caicki mitä he teit ja opetit. 31. Ja hän sanoi heille: tulcat te ainoastans erinäns corpeen/ ja lewätkät wähä sillä siellä oli monda/ jotca menit ja tulit/ nijn ettei he syödäckän joutanet. 32. Ja hän meni hahdella erinäiseen siaan/ ja Canssa näki hänen matcustawan/ ja moni tunsi hänen. 33. Ja juoxit sinne jalcaisin caikista Caupungeista/ ja he ennätit heitä/ ja he coconnuit hänen tygöns. 34. Ja Jesus läxi ulos/ ja näki paljo Canssa/ ja hän armahti heitä: sillä he olit nijncuin lambat ilman paimeneta: Ja rupeis heille opettaman. 35. JA cosca päiwä paljo culunut oli/ tulit Opetuslapset hänen tygöns/ sanoden: 36. Tämä on erimaa/ ja aica on jo culunut/ laske heitä menemän kylijn ja majoin/ ostaman heillens leipä: sillä ei heillä ole syötäwätä. Mutta hän sanoi heille: Andacat te heille syötäwätä. 37. Ja he sanoit hänelle: pitäkö meidän menemän cahdella sadalla penningillä leipä ostaman/ ja andaman heidän syödä? 38. Mutta hän sanoi heille: mondaco leipä teillä on? mengät ja cadzocat. Ja cosca he cadzoit/ sanoit he: wijsi/ ja caxi cala. 39. Ja hän käski heidän caicki istutta atrioidzeman/ erijouckoihin wiherjäisen ruohon päälle. 40. Ja he istuit joucois sadoin ja wijsinkymmenin. 41. Ja cuin hän otti he wijsi leipä ja caxi cala/ cadzoi hän Taiwasen/ kijtti ja mursi leiwät/ ja andoi Opetuslapsillens panna nijden eteen/ ja ne caxi cala jacoi hän caikille. 42. Ja he söit caicki ja rawittin. 43. Ja he corjaisit caxitoistakymmendä täysinäistä Coria muruja/ ja myös caloista. 44. Ja nijtä cuin söit/ oli wijsi tuhatta miestä. 45. JA hän käski cohta Opetuslapsens astu hahteen menemän meren ylidze Bethsaidaan/ sijhenasti cuin hän päästäis Canssan. 46. Ja cosca hän oli päästänyt heidän tyköäns/ meni hän mäelle rucoileman. 47. Ja ehtona oli haaxi keskellä merta/ ja hän yxinäns maalla. 48. Ja hän näki heidän hädäs soutawan/ sillä heillä oli wastainen. Ja liki neljändenä yön wartiona tuli hän heidän tygöns käyden weden päällä. 49. Ja tahdoi mennä heidän ohidzens. 50. Ja cuin he näit hänen käywän weden päällä/ luulit he olewan Köpelin/ ja huusit: sillä caicki näit hänen ja hämmästyit. 51. Ja hän puhui cohta heidän cansans/ ja sanoi heille: olcat hywäs turwas/ Minä olen/ älkät peljätkö. Ja hän astui heidän tygöns hahteen/ ja tuuli heikeni. Ja he hämmästyit/ ja ihmettelit suurest: 52. Sillä ei he ymmärtänet leiwistäkän/ waan heidän sydämens oli soennut. 53. JA cuin he olit mennet ylidze/ tulit he Genezarethin maalle/ ja laskit satamaan. 54. Ja cuin he menit ulos hahdesta/ nijn he cohta tunsit hänen: 55. Ja juoxit ymbäri caiken sen maacunnan/ ja rupeisit sairaita wiemän wuoteisans sinne/ cusa he cuulit hänen olewan/ 56. Ja cuhunga hän meni sisälle kylihin eli Caupungeihin/ taicka majoihin/ nijn he panit cujille sairaita/ ja rucoilit händä/ että he ainoastans hänen waatteins palteseen saisit ruweta. Ja nijn monda cuin häneen rupeis/ parani.