Salomon Corkia Weisu.

3. Lucu.

1. MInä edzein yöllä minun wuotesani/ jota minun sieluni racasta/ minä edzein händä/ mutta en löytänyt. 2. Minä nousen/ ja käyn Caupungita ymbärins/ catuilla ja cujilla/ ja edzin/ jota minun sielun racasta/ minä edzein/ mutta en minä löytänyt. 3. Wartiat/ jotca käywät Caupungin ymbärins/ löysit minun. Olettaco nähnet jota minun sielun racasta? 4. Cosca minä heistä wähä eraunsin/ löysin minä jota minun sielun racasta/ minä pitelen händä ja en tahdo laske/ sijhenasti että minä hänen saatan minun äitini huoneseen/ minun äitini Cammioon. 5. Minä wannotan teitä/ Jerusalemin tyttäret/ medzäwohten ja naaras peurain cautta kedolla/ ettet te herätäis minun armastani eli waiwais händä/ sijhenasti cuin hänelle idze kelpa. 6. Cuca on tämä joca lähte corwesta/ nijncuin nousewa sawu/ Mirrhamin suidzutus/ pyhä sawu ja caickinaiset Apotecharin yrtit. 7. Cadzo/ Salomon wuoten ymbärillä seisowat cuusikymmendä wäkewätä Israelin wäkewistä. 8. He pitäwät caicki miecka ja owat soweliat sotaan/ jocaidzella on hänen mieckans reidelläns/ pelgon tähden yöllä. 9. Cuningas Salomo andoi tehdä idzellens lepocammion Libanonin puista: 10. Sen padzat olit hopiasta/ ja sen peitos cullasta/ istuin oli purpurasta/ ja permando soweliast laskettu/ Jerusalemin tytärten tähden. 11. Lähtekät ulos te Zionin tyttäret ja cadzelcat Cuningas Salomot sijnä Cruunusa/ jolla hänen äitins hänen cruunannut on hänen hää päiwänäns/ ja hänen sydämens ilo päiwänä.