P. Pawalin Epistola Tituxen tygö

2. Lucu.

1. MUtta puhu sinä soweliast/ sen terwellisen opin jälken. 2. Että wanhat olisit raitit/ cunnialiset/ sijwolliset/ lujat uscosa/ rackaudesa ja kärsimisesä. 3. Että wanhat waimot myös käyttäisit idzens/ nijncuin Pyhäin sopi/ ei panetteliat/ eikä juomarit/ mutta hywin opettawaiset. 4. Joilda nuoret waimot tawoja oppisit/ että he heidän miehiäns racastaisit/ lapsens rackana pidäisit/ olisit siwiät ja puhtat: 5. Talolliset/ hywät/ ja heidän miehillens alammaiset/ ettei Jumalan sana pilcatuxi tulis. 6. Neuwo myös nuoria miehiä siwiäst oleman. 7. Caikis aseta idzes hywäin töiden cuwaxi/ wilpittömällä opetuxella/ cunnialisudella/ terwellisellä ja nuhtettomalla sanalla. 8. Että wastahacoiset häpeisit/ eikä mitän löydäis meistä pahoin puhuaxens. 9. Neuwo palwelioita Isännillens alammaiset oleman/ ja caikisa kelwollisexi/ ei nurisiat eikä wäärät: 10. Mutta että he uscolliset olisit/ ja Jumalan meidän wapahtajam opin caikis caunistaisit. 11. SIllä caikille ihmisille on Jumalan Armo ilmestynyt: 12. Joca meidän opetta caiken jumalattoman menon hyljämän ja mailmalliset himot/ ja täsä mailmas raitist/ hurscast ja jumalisest elämän. 13. Ja odottaman autualista toiwo/ ja suuren Jumalan/ ja meidän Lunastajam Jesuxen Christuxen ilmestystä. 14. Joca idzens andoi meidän edestäm/ että hän meitä caikesta wäärydestä lunastais/ ja idzellens erinomaisexi Canssaxi puhdistais/ ahkeraxi hywijn töihin. 15. Näitä sinä puhu ja neuwo/ ja caikella todella nuhtele: ei myös kenengän pidä sinua ylöncadzoman.