Toinen kirje korinttilaisille

LUKU 4

Aarre saviastioissa

1. Kun meillä Jumalan armosta on tällainen palveluvirka, me emme lannistu. 1. Kor. 7:25; 1. Kor. 15:10; 2. Kor. 3:6 2. Olemme hylänneet kaiken salakähmäisen, emme toimi petollisesti emmekä vääristele Jumalan sanaa, vaan tuomme esiin totuuden ja toivomme, että jokainen omassatunnossaan arvioi meidät Jumalan edessä. 2. Kor. 5:11; 1. Tess. 2:4 3. Jos meidän julistamamme evankeliumi on peitossa, se on peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen. 1. Kor. 1:18; 2. Kor. 2:15; 2. Tess. 2:9-10 4. Tarkoitan niitä, joiden mielen tämän maailman jumala on sokaissut, niin että he epäuskossaan eivät näe Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää valoa, Kristuksen, joka on Jumalan kuva. Kol. 1:15; Hepr. 1:3 5. Emmehän me julista sanomaa itsestämme vaan Jeesuksesta Kristuksesta: Jeesus on Herra, ja hän on lähettänyt meidät palvelemaan teitä. 6. Jumala, joka sanoi: "Tulkoon pimeyteen valo", valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan. 1. Moos. 1:3; Matt. 4:16; 1. Piet. 2:9 7. Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. 1. Kor. 2:5; 2. Kor. 3:5; 2. Kor. 12:9 8. Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia, 9. vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja. 10. Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. 11. Me tosin elämme, mutta meidät annetaan Jeesuksen tähden alituisesti alttiiksi kuolemalle, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi näkyviin kuolevaisessa ruumiissamme. Room. 8:35 12. Meissä siis tekee työtään kuolema, mutta teissä elämä. 2. Kor. 13:9 13. Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: "Minä uskon, ja siksi puhun." Niin mekin puhumme, koska uskomme. Ps. 116:10 14. Me tiedämme, että hän, joka herätti kuolleista Herran Jeesuksen, herättää Jeesuksen tullessa meidätkin ja tuo meidät eteensä yhdessä teidän kanssanne. Ap. t. 2:24; Room. 8:11; 1. Kor. 6:14; Ef. 2:6 15. Tämä kaikki tapahtuu teidän takianne, jotta yhä enenevä armo synnyttäisi yhä useammissa runsasta kiitollisuutta Jumalan kunniaksi. 2. Kor. 1:11; Kol. 1:24; 2. Tim. 2:10

Kirkkauden toivo

16. Sen tähden me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä. Ef. 3:16 17. Tämä hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme tuottaa meille määrättömän suuren, ikuisen kirkkauden. Room. 8:18; 1. Piet. 5:10 18. Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti. Room. 8:24; Hepr. 11:1