Apostolien teot

LUKU 2

Pyhä Henki vuodatetaan

1. Kun sitten koitti helluntaipäivä¹, he olivat kaikki yhdessä koolla. 2. Moos. 23:16; Ap. t. 20:16; 1. Kor. 16:8{Helluntaita vietettiin viidenkymmenen päivän kuluttua pääsiäisestä, ks. 3. Moos. 23:15-21.} 2. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. Ap. t. 4:31 3. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. Matt. 3:11 4. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi. Ap. t. 4:31; Ap. t. 9:17; Mark. 16:17; Ap. t. 10:46 5. Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on. 6. Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. 7. He kysyivät ihmeissään: "Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? 8. Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä? 9. Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, 10. Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, 11. toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia - ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja." 1. Moos. 11:7 12. He eivät tienneet, mitä ajatella. Ihmeissään he kyselivät toinen toiseltaan: "Mitä tämä oikein on?" 13. Mutta jotkut pilkkasivat: "He ovat juovuksissa, makeaa viiniä täynnä."

Pietarin puhe

14. Silloin Pietari astui esiin, ja muut yksitoista hänen kanssaan. Hän alkoi puhua kuuluvalla äänellä: "Kuulkaa minua, juutalaiset, te kaikki, jotka asutte Jerusalemissa! Tietäkää tämä: 15. Eivät nämä miehet ole juovuksissa, niin kuin te luulette - nythän on vasta aamu, päivän kolmas tunti². Matt. 20:3{Ks. selitystä Matt. 20:3.} 16. Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu: 17. - Viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaiset näkevät näkyjä ja vanhukset ennusunia. Joel 3:1-5; Jes. 44:3; Hes. 36:26-27 18. Näin teen: palvelijoihini ja palvelijattariini minä vuodatan Henkeni niinä päivinä, ja he profetoivat. 19. Minä näytän ihmeitä ylhäällä taivaalla, merkkejä alhaalla maan päällä: verta, tulta ja suitsevaa savua. 20. Aurinko pimenee, kuu värjäytyy vereen, ennen kuin koittaa Herran päivä, suuri ja häikäisevä. Matt. 24:29 21. Mutta joka huutaa avuksi Herran nimeä, se pelastuu. Ap. t. 4:12; Room. 10:13; 1. Kor. 1:2 22. "Israelilaiset, kuulkaa mitä teille sanon! Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan teitä varten valitsema mies. Sen Jumala osoitti niillä voimateoilla, merkeillä ja ihmeillä, joita Jeesus hänen lähettämänään teki teidän keskuudessanne, niin kuin tiedätte. Ap. t. 10:38 23. Tämän Jeesuksen te surmasitte. Te panitte lakia tuntemattomat pakanat naulitsemaan hänet ristiin, kun hänet oli annettu teidän käsiinne niin kuin Jumala oli suunnitellut ja ennalta nähnyt. Luuk. 18:32 24. Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan, Ap. t. 3:15; 1. Kor. 2:8; 2. Kor. 4:14 25. sillä Daavid sanoo hänestä: - Minä näen alati edessäni Herran, hän pysyy oikealla puolellani, etten horjahtaisi. Ps. 16:8-11 26. Siksi minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, vieläpä ruumiini on lepäävä toivossa, 27. sillä sinä et hylkää sieluani tuonelaan etkä salli pyhän palvelijasi ruumiin maatua. Ap. t. 13:35 28. Sinä osoitat minulle elämän tien. Minä saan nähdä sinun kasvosi, sinä täytät minut ilolla. 29. "Veljeni, kantaisästämme Daavidista voi varmasti sanoa, että hän kuoli ja hänet haudattiin. Onhan hänen hautansa tänäkin päivänä meidän nähtävissämme. 1. Kun. 2:10; Ap. t. 13:36 30. Mutta Daavid oli profeetta, ja Jumala oli valalla vannoen luvannut asettaa Daavidin valtaistuimelle hänen oman jälkeläisensä. Daavid tiesi tämän 2. Sam. 7:12; Ps. 89:4-5; Ps. 132:11 31. ja näki ennalta Kristuksen³ ylösnousemuksen. Sitä hän tarkoitti sanoessaan, ettei Herra hylkää häntä tuonelaan eikä hänen ruumiinsa maadu. Ps. 16:10; Ap. t. 13:32; Ap. t. 24:15; Ap. t. 26:7; Ap. t. 28:20{Ks. selitystä Matt. 1:16.} 32. Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia. Ap. t. 3:15; Ap. t. 4:10; Ap. t. 5:30; Ap. t. 10:40; Ap. t. 13:30; Luuk. 24:48 33. Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen, ja hän on ottanut vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen, niin kuin te voitte nähdä ja kuulla. Luuk. 24:29; Joh. 14:16 34. Ei Daavid itse noussut taivaisiin. Hänhän sanoo: - Herra sanoi minun herralleni: Istu oikealle puolelleni. Ps. 110:1; Mark. 12:36 35. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät korokkeeksi jalkojesi alle. 36. Tästä siis saa koko Israelin kansa olla varma: Jumala on tehnyt Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi⁴ - tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte." Ap. t. 5:30-31{Ks. selitystä Matt. 2:4.} 37. Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston sydämessään, ja he sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Veljet, mitä meidän pitää tehdä?" Hepr. 4:12 38. Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Matt. 3:11 39. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." Jes. 57:19; Joh. 10:16; Ef. 2:13 40. Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana." 5. Moos. 32:20; Mark. 9:19; Fil. 2:15 41. Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.

Seurakunnan yhteiselämä

42. Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat. 43. Pelko levisi ihmisten keskuuteen, ja apostolien kätten kautta tapahtui monia ihmeitä ja tunnustekoja. 44. Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. Ap. t. 4:32; Ap. t. 4:34 45. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. 46. Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. Luuk. 19:47; Luuk. 24:30; Ap. t. 20:7; Ap. t. 27:35 47. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat. Luuk. 2:20; Luuk. 2:52; Ap. t. 4:4; Ap. t. 4:14; Ap. t. 6:7; Ap. t. 11:21; Ap. t. 11:24; Ap. t. 12:24; Ap. t. 19:20