Jeremian kirja

11. luku

Israel ja Juuda ovat rikkoneet liiton

1. Herralta tuli Jeremialle tämä sana: 2. "Kuulkaa tämän liiton sanat! Puhu ne Juudan miehille ja Jerusalemin asukkaille 3. ja sano heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Kirottu olkoon se mies, joka ei kuuntele tämän liiton sanoja, 5. Moos. 27:26; Gal. 3:10 4. liiton, jonka minä säädin teidän isillenne, kun vein heidät pois Egyptin maasta, sulatusuunista. Minä sanoin: Kuunnelkaa minun ääntäni ja tehkää aivan niin kuin minä käsken, niin te olette minun kansani ja Minä olen teidän Jumalanne. 2. Moos. 19:5; 5. Moos. 4:20; 1. Kun. 8:51 5. Silloin minä pidän voimassa valan, jonka vannoin teidän isillenne luvatessani antaa heille maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa. Ja näin on tänä päivänä." Minä vastasin: "Aamen, Herra!" 1. Moos. 12:7; 1. Moos. 15:7; 1. Moos. 26:3; 1. Moos. 28:4; 2. Moos. 3:8 6. Herra sanoi minulle: "Julista kaikki nämä sanat Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla ja sano: Kuulkaa tämän liiton sanat ja noudattakaa niitä. 7. Kun minä toin teidän isänne pois Egyptin maasta, minä kehotin heitä vakavasti: 'Kuunnelkaa minun ääntäni.' Näin minä olen kehottanut varhaisista ajoista alkaen tähän päivään saakka. 2. Kun. 17:13; Jer. 7:13 8. He eivät kuitenkaan kuunnelleet minua eivätkä kallistaneet korvaansa minun puheelleni vaan vaelsivat kukin pahan sydämensä paatumuksessa. Siksi minä toin heidän päälleen kaikki tämän liiton sanat, joita minä olin käskenyt heidän noudattaa mutta joita he eivät noudattaneet." Jer. 7:24; Jer. 7:26 9. Herra sanoi minulle: "Juudan miesten ja Jerusalemin asukkaiden keskuudessa on salaliitto. 10. He ovat kääntyneet takaisin esi-isiensä pahoihin tekoihin, niiden, jotka kieltäytyivät kuuntelemasta minun sanojani ja jotka seurasivat muita jumalia ja palvelivat niitä. Israelin heimo ja Juudan heimo ovat rikkoneet minun liittoni, jonka minä tein heidän isiensä kanssa. Jer. 9:13 11. Sen tähden, näin sanoo Herra: Katso, minä tuotan heille onnettomuuden, jota he eivät voi väistää. Silloin he huutavat minua, mutta minä en kuule heitä. Ps. 18:42; Sananl. 1:28; Jes. 1:15; Jer. 14:12 12. Juudan kaupunkien ja Jerusalemin asukkaat menevät ja huutavat avukseen niitä jumalia, joille he suitsuttavat, mutta ne eivät pelasta heitä heidän onnettomuutensa aikana. 5. Moos. 32:38 13. Sillä yhtä paljon kuin sinulla on kaupunkeja, on sinulla jumalia, Juuda, ja yhtä paljon kuin Jerusalemissa on katuja, te olette pystyttäneet alttareita polttaaksenne uhreja häpeäjumalalle, Baalille." 2. Aik. 28:24; Jer. 2:28

Onnettomuus on tulossa

14. "Ja sinä, älä rukoile tämän kansan puolesta, älä kohota heidän puolestaan huutoa äläkä rukousta. Sillä minä en kuule, kun he huutavat minua avuksi onnettomuutensa tähden. Jer. 7:16; Jer. 14:11 15. Mitä tekee rakkaani minun temppelissäni, punooko hän juonia? Poistavatko lupaukset13 ja uhriliha sinun pahuutesi, niin että voit riemuita? {Näin LXX:n mukaan. Heprealaisessa tekstissä on 'monet' tai 'mahtavat'.} 16. Vehreäksi öljypuuksi, ihanaksi, kaunishedelmäiseksi Herra sinua kutsui. Suuren jylinän pauhatessa hän sytytti puun tuleen, ja sen lehvät turmeltuivat. 17. Herra Sebaot, joka sinut istutti, on säätänyt sinun osallesi onnettomuuden. Israelin heimo ja Juudan heimo ovat harjoittaneet pahuutta, he ovat vihoittaneet minut polttamalla suitsuketta Baalille."

Anatotin miehet väijyvät Jeremian henkeä

18. Herra ilmoitti minulle, ja minä sain sen tietää; sinä näytit minulle vihollisteni hankkeen. 19. Minä olin kuin kesy karitsa, jota viedään teurastettavaksi, enkä tiennyt, että he punoivat minua vastaan juonia sanoen: "Tuhotkaamme puu hedelmineen, hävittäkäämme hänet elävien maasta, niin ettei hänen nimeään enää muisteta." 20. Mutta Herra Sebaot on vanhurskas tuomari, joka tutkii sydämen ja mielen14. Herra, salli minun nähdä, miten sinä kostat heille, sillä sinulle minä olen uskonut riita-asiani. Ps. 7:10; Ps. 17:3; Jer. 17:10; Jer. 20:12{Kirj.: "munuaiset".} 21. Sen tähden Herra sanoo Anatotin miehistä: "He tavoittelevat sinun henkeäsi ja sanovat: 'Älä profetoi enää Herran nimessä, ettet kuolisi meidän käsissämme.' 22. Sen tähden Herra Sebaot sanoo heistä näin: Minä rankaisen heitä. Heidän nuoret miehensä kuolevat miekkaan, ja heidän poikansa ja tyttärensä kuolevat nälkään. 23. Heistä ei jää jäljelle ketään, sillä minä tuotan onnettomuuden Anatotin miehille heidän rangaistuksensa vuotena."



Kirjaudu
Rekisteröidy