Evankeliumi Markuksen mukaan

Luku 6

Jeesus vaeltaa Galileassa ja lähiseuduilla

Jeesusta halveksitaan Nasaretissa

1. (Matt. 13:53-58; Luuk. 4:16-30) Jeesus lähti sieltä ja tuli kotikaupunkiinsa, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä. 2. Kun tuli sapatti, hän ryhtyi opettamaan synagogassa. Monet kuulijoista sanoivat hämmästyneinä: "Mistä tuo mies on saanut kaiken tämän? Mikä on se viisaus, joka hänelle on annettu? Mitä ovat ne voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta? Matt. 7:28; Mark. 1:22 3. Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin, Jooseksen, Juudaksen ja Simonin veli? Eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän keskuudessamme?" Ja he loukkaantuivat häneen. Joh. 6:42; Jaak. 1:1; Juud. 1:1 4. Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei profeetta ole halveksittu missään muualla kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa parissa ja omassa kodissaan." Jer. 12:6; Joh. 4:44 5. Eikä hän voinut tehdä siellä yhtään voimatekoa, paitsi että paransi muutamia sairaita panemalla kätensä heidän päälleen. 6. Ja hän hämmästeli heidän epäuskoaan. Sitten hän vaelsi Nasaretin ympäristössä kylästä kylään ja opetti. Luuk. 13:22

Apostolien lähettäminen

7. (Matt. 10:1,5-15; Luuk. 9:1-6) Jeesus kutsui luokseen ne kaksitoista. Hän alkoi lähettää heitä kaksittain ja antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan. 8. Hän kielsi heitä ottamasta matkalle mitään muuta kuin sauvan: ei leipää, ei laukkua eikä rahaa vyöhön. Luuk. 10:4 9. Sandaalit he saivat ottaa jalkaansa mutta eivät pukea ylleen kahta paitaa. 10. Vielä hän sanoi heille: "Mihin taloon tulettekin, siihen jääkää, kunnes lähdette siltä seudulta. Ap. t. 16:15 11. Missä teitä ei oteta vastaan eikä teitä kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa tomu jaloistanne todistukseksi heille." Luuk. 10:10-12; Ap. t. 13:51; Ap. t. 18:6 12. Niin he lähtivät ja saarnasivat, että ihmisten oli käännyttävä. Matt. 3:2; Matt. 4:17; Ap. t. 2:38; Ap. t. 17:30 13. He ajoivat ulos monta riivaajaa, voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät. Jaak. 5:14-15

Johannes Kastajan kuolema

14. (Matt. 14:1-12; Luuk. 9:7-9) Kuningas Herodes kuuli Jeesuksesta, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi. Ihmiset sanoivat: "Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja sen tähden nämä voimat vaikuttavat hänessä." Matt. 16:14; Mark. 8:28 15. Mutta toiset sanoivat: "Hän on Elia", toiset taas sanoivat: "Hän on profeetta, muiden profeettojen kaltainen." 16. Sen kuultuaan Herodes sanoi: "Hän on Johannes, jonka minä mestautin. Hän on noussut kuolleista." 17. Herodes oli näet käskenyt ottaa Johanneksen kiinni ja kahlita hänet vankilaan veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan tähden. Herodes oli nainut hänet, Luuk. 3:19-20 18. mutta Johannes oli sanonut Herodekselle: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa." 3. Moos. 20:21 19. Herodias kantoi hänelle kaunaa ja olisi halunnut tappaa hänet mutta ei voinut, 20. koska Herodes pelkäsi Johannesta tietäessään hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi ja suojeli häntä. Kun hän kuunteli Johannesta, hän tuli monesta asiasta epäröivälle mielelle. Silti Herodes kuunteli häntä mielellään. Ap. t. 24:24-25 21. Niin tuli sopiva päivä, kun Herodes piti syntymäpäivänään pidot ylimyksille, sotapäälliköille ja Galilean johtomiehille. 22. Silloin Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Kuningas sanoi tytölle: "Pyydä minulta, mitä ikinä tahdot, niin minä annan sen sinulle." 23. Ja hän vannoi: "Mitä ikinä pyydät minulta, sen minä annan sinulle, vaikka puolet valtakuntaani." Est. 5:3; Est. 5:6 24. Tyttö meni ulos ja kysyi äidiltään: "Mitä minä pyydän?" Äiti vastasi: "Johannes Kastajan päätä." 25. Tyttö kiiruhti heti kuninkaan luo ja sanoi: "Minä tahdon, että nyt heti annat minulle vadilla Johannes Kastajan pään." 26. Kuningas tuli hyvin murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävieraiden tähden hän ei tahtonut torjua tytön pyyntöä. 27. Hän lähetti heti henkivartijan ja käski tuoda Johanneksen pään. Tämä meni vankilaan, löi Johannekselta pään poikki 28. ja toi sen vadilla tytölle, ja tyttö antoi sen äidilleen. 29. Kun Johanneksen opetuslapset kuulivat tästä, he tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan.

Jeesus ruokkii viisituhatta miestä

30. (Matt. 14:13-21; Luuk. 9:10-17; Joh. 6:1-14) Apostolit kokoontuivat Jeesuksen luo ja kertoivat hänelle kaiken, mitä olivat tehneet ja opettaneet. Luuk. 9:10 31. Silloin hän sanoi heille: "Tulkaa yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän." Tulijoita ja menijöitä oli näet paljon, eivätkä he ehtineet edes syödä. 32. Niin he lähtivät veneellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. 33. Mutta heidän lähtönsä huomattiin. Monet tunsivat heidät ja riensivät sinne jalan kaikista kaupungeista ja ehtivät perille ennen heitä. 34. Astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa. Hänen tuli ihmisiä sääli, sillä he olivat kuin lampaat ilman paimenta, ja hän rupesi opettamaan heille monia asioita. Hes. 34:2; Hes. 34:5; Matt. 9:36 35. Kun päivä oli jo pitkälle kulunut, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja on jo myöhä. 36. Päästä heidät luotasi, että he menisivät ympärillä oleviin maataloihin ja kyliin ostamaan itselleen syötävää." 37. Hän vastasi opetuslapsille: "Antakaa te heille syötävää." He sanoivat hänelle: "Pitäisikö meidän mennä ostamaan leipää kahdellasadalla denaarilla antaaksemme heille syötävää?" 2. Kun. 4:42-44 38. Mutta hän sanoi heille: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Saatuaan sen selville he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa." Matt. 15:34; Mark. 8:5 39. Jeesus käski heidän järjestää kaikki ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon. 40. Väki asettui aterioimaan ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä. 41. Hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne. Sitten hän mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen, jotta he jakaisivat ne kansalle. Samoin hän jakoi kaikille ne kaksi kalaa. Matt. 15:36 42. Kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi. 43. Sitten he keräsivät leiväntähteet, kaksitoista täyttä korillista, ja myös tähteet kaloista. 44. Näitä leipiä oli syömässä viisituhatta miestä.

Jeesus kävelee veden päällä

45. (Matt. 14:22-33; Joh. 6:16-21) Heti tämän jälkeen Jeesus käski opetuslapsiaan astumaan veneeseen ja menemään edeltä toiselle rannalle Beetsaidaan sillä aikaa kun hän lähettäisi kansan luotaan. 46. Hyvästeltyään väen hän lähti vuorelle rukoilemaan. Mark. 1:35; Luuk. 5:16; Luuk. 6:12 47. Illan tultua vene oli keskellä järveä ja Jeesus oli maissa yksin. 48. Hän näki soutajien olevan vaikeuksissa, sillä tuuli oli heille vastainen. Neljännen yövartion vaiheilla hän tuli heidän luokseen kävellen veden päällä ja aikoi mennä heidän ohitseen. 49. Mutta kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän veden päällä, he luulivat häntä aaveeksi ja rupesivat huutamaan. 50. He kaikki näkivät hänet ja pelästyivät. Mutta heti hän puhui heille ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä. Minä se olen5 . Älkää pelätkö!" 2. Moos. 3:14{"Minä Olen" on Jumalan nimi. Ks. 2. Moos. 3:14.} 51. Hän astui veneeseen heidän luokseen, ja tuuli tyyntyi. He olivat hämmästyksestä suunniltaan, Ps. 107:28-30 52. sillä ei edes se, mitä oli tapahtunut leiville, ollut avannut heidän ymmärrystään. Niin paatunut heidän sydämensä oli. Mark. 8:17

Jeesus parantaa Gennesaretissa

53. (Matt. 14:34-36) Ylitettyään järven he tulivat Gennesaretiin ja laskivat siellä maihin. 54. Heidän noustessaan veneestä ihmiset tunsivat heti Jeesuksen. 55. He kiersivät juosten koko seudun ja alkoivat kantaa vuoteilla sairaita sinne, missä kuulivat hänen olevan. 56. Minne tahansa hän menikin, kyliin, kaupunkeihin tai maaseudulle, he asettivat sairaat toreille ja pyysivät häneltä, että nämä saisivat koskettaa edes hänen viittansa tupsua. Ja kaikki, jotka koskettivat häntä, paranivat. 4. Moos. 15:37-41; Matt. 9:20



Kirjaudu
Rekisteröidy