Psalmien kirja
Psalmi 2
Herra ja hänen Voideltunsa
1. Miksi kansat kohisevatja kansakunnat turhia ajattelevat? Ap. t. 4:25-26 2. Maan kuninkaat nousevat,
ruhtinaat yhdessä pitävät neuvoa Herraa ja hänen Voideltuaan vastaan: Ps. 41:8; Jes. 61:1 3. "Katkaiskaamme yltämme heidän kahleensa,
heittäkäämme päältämme heidän köytensä." Luuk. 19:14; Ilm. 19:19 4. Hän, joka istuu taivaassa, nauraa,
Herra pilkkaa heitä. Ps. 37:13; Ps. 59:9; Sananl. 1:26; Sananl. 3:34 5. Silloin hän puhuu heille vihassaan,
kauhistuttaa heitä kiivaudessaan: 6. "Minä olen asettanut kuninkaani
Siioniin, pyhälle vuorelleni." Ps. 89:28; Ps. 110:1 7. Tahdon ilmoittaa, mitä Herra on säätänyt.
Hän sanoi minulle: "Sinä olet minun Poikani,
tänä päivänä minä sinut synnytin. Ap. t. 13:33; Hepr. 1:5; Hepr. 5:5 8. Pyydä minulta,
niin minä annan kansat perinnöksesi
ja maan ääret omiksesi. Ps. 22:28; Ps. 72:8; Sak. 9:10 9. Rautaisella valtikalla sinä ne murskaat,
särjet kuin saviastian." Ilm. 2:27; Ilm. 19:15 10. Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat!
Ottakaa nuhteesta opiksenne, maan tuomarit! 11. Palvelkaa Herraa hänen pelossaan,
iloitkaa ja vaviskaa. Fil. 2:12 12. Suudelkaa Poikaa,
ettei hän vihastuisi ettekä te suistuisi tieltä,
sillä hänen vihansa syttyy äkkiä.
Autuaita ovat kaikki, jotka häneen turvaavat. Ps. 34:9; Ps. 84:13; Jes. 30:18; Jer. 17:7; Ilm. 11:18