Psalmien kirja

Psalmi 41

Sairaan ja parjatun rukous

1. Musiikinjohtajalle. Daavidin psalmi. 2. Autuas se, joka pitää huolta vähäosaisesta.
Hänet Herra pelastaa pahana päivänä. Ps. 112:5; Ps. 112:9; Sananl. 14:21; Sananl. 19:17; Jes. 58:7; Matt. 5:7; Jaak. 2:13 3. Herra varjelee häntä ja pitää hänet elossa.
Maassa häntä kutsutaan onnelliseksi,
etkä sinä, Herra, anna häntä alttiiksi
hänen vihollistensa mielivallalle. Dan. 4:24 4. Herra tukee häntä tautivuoteella.
Kun hän sairastaa, sinä nostat hänet vuoteeltaan. 2. Kun. 20:7 5. Minä sanoin: "Herra, armahda minua!
Paranna sieluni,
sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan!" Ps. 6:3 6. Viholliseni puhuvat minusta pahaa:
"Milloin hän kuolee ja hänen nimensä häviää?" 7. Ja jos joku tulee katsomaan minua,
hän puhuu tyhjänpäiväisiä.
Hän kerää sydämeensä pahuutta,
lähtee ulos ja puhuu sitä. 8. Kaikki vihamieheni yhdessä kuiskuttelevat minusta,
he ajattelevat minusta pahaa: Luuk. 11:54 9. "Jokin parantumaton paha on tarttunut häneen,
ei hän enää nouse siitä missä makaa." 10. Jopa läheinen ystäväni, johon minä luotin
ja joka söi leipääni,
on nostanut kantapäänsä minua vastaan. Ps. 55:14-15; Matt. 26:14-16; Mark. 14:10; Luuk. 22:4; Joh. 13:18; Ap. t. 1:16-18 11. Mutta sinä, Herra, armahda minua
ja nosta minut ylös,
niin minä maksan heille. 12. Siitä minä tiedän sinun mieltyneen minuun,
ettei viholliseni saa minusta riemuita. 13. Mutta minä – minua sinä tuet nuhteettomuuteni tähden
ja asetat minut kasvojesi eteen ainiaaksi. 1. Aik. 17:27; Ps. 18:21 14. Siunattu olkoon Herra, Israelin Jumala,
iankaikkisesta iankaikkiseen! Aamen, aamen.