Psalmien kirja

Psalmi 78

Jumalan johdatus Israelin historiassa

1. Aasafin mietepsalmi.
Kuuntele, kansani, minun opetustani,
kääntäkää korvanne kuulemaan sanojani. 2. Minä avaan suuni vertauksiin,
tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia. Ps. 49:5; Matt. 13:35 3. Mitä olemme kuulleet ja saaneet tietää
ja mitä isämme ovat meille kertoneet, Ps. 44:2 4. sitä me emme heidän lapsiltaan salaa.
Me kerromme aina viimeiseen sukupolveen asti Herran ylistettävistä teoista,
hänen voimastaan ja ihmeistään, joita hän on tehnyt. 5. Hän asetti Jaakobiin todistuksen, sääti Israeliin lain
ja käski isiämme
opettamaan ne lapsilleen, 2. Moos. 20:1-17; 5. Moos. 4:9-10; 5. Moos. 6:6-9; Hes. 20:10-11 6. jotta tuleva polvikin ne tuntisi,
ja vastedes syntyvät lapset
nousisivat ja kertoisivat niistä omille lapsilleen. 7. Ja niin nämä panisivat luottamuksensa Jumalaan
eivätkä unohtaisi Jumalan tekoja
vaan pitäisivät hänen käskynsä. 8. Silloin he eivät olisi niin kuin isänsä,
niskoitteleva ja kapinoiva polvi,
sukupolvi, jonka sydän ei ollut vakaa
ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle. 2. Moos. 32:9; 2. Moos. 33:3; 2. Moos. 33:5; 2. Moos. 34:9; 5. Moos. 31:27; 5. Moos. 32:5; Ps. 95:7-9 9. Efraimilaiset, aseistetut jousimiehet,
kääntyivät pakoon taistelun päivänä. 10. He eivät pitäneet Jumalan liittoa,
vaan kieltäytyivät vaeltamasta hänen opetuksensa mukaan. Hes. 20:13 11. He unohtivat hänen tekonsa
ja ihmeensä, jotka hän oli antanut heidän nähdä. 12. Heidän isiensä nähden hän teki ihmeitä
Egyptin maassa, Sooanin kedolla. 13. Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi,
hän pani vedet seisomaan kuin seinämän. 2. Moos. 14:21-22 14. Hän johdatti heitä päivisin pilvellä
ja öisin tulen valolla. 2. Moos. 13:21-22; Ps. 105:39 15. Hän halkoi kalliot autiomaassa
ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä. 2. Moos. 17:6; 4. Moos. 20:10-11 16. Hän juoksutti puroja kalliosta
ja vuodatti vettä virtanaan. 17. Silti he yhä tekivät syntiä häntä vastaan,
niskoittelivat Korkeinta vastaan kuivassa maassa. 18. He kiusasivat Jumalaa sydämessään
vaatimalla mieleistään ruokaa. 2. Moos. 16:2-3; 4. Moos. 11:4-6; Ps. 106:14 19. He puhuivat Jumalaa vastaan ja sanoivat:
"Voiko Jumala kattaa pöydän autiomaassa? 20. Kyllä hän kallioon iski,
niin että vedet vuotivat
ja purot tulvivat,
mutta voiko hän antaa myös leipää
tai hankkia kansalleen lihaa?" 21. Kun Herra sen kuuli, hän kiivastui.
Tuli syttyi Jaakobissa,
ja viha nousi Israelia vastaan, 4. Moos. 11:1 22. koska he eivät uskoneet Jumalaa
eivätkä luottaneet hänen valmistamaansa pelastukseen³⁹. {Kirj.: "hänen pelastukseensa".} 23. Hän käski pilviä korkeudessa
ja avasi taivaan ovet. 24. Hän antoi sataa heille mannaa syötäväksi
ja tarjosi heille taivaan viljaa. 25. Ihmiset söivät enkelten leipää.
Hän lähetti heille evästä yllin kyllin. 2. Moos. 16:4; 4. Moos. 11:7; wis 16:20; Joh. 6:31; 1. Kor. 10:3 26. Hän pani itätuulen liikkeelle taivaalla
ja ohjasi voimallaan etelätuulta. 4. Moos. 11:31 27. Hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua,
siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa. 28. Hän pudotti ne heidän leiriinsä,
heidän asuntojensa ympärille. 29. He söivät ja tulivat kylläisiksi.
Hän toi heille sitä, mitä he himoitsivat. 30. He eivät olleet vielä tyydyttäneet himoaan,
ja ruoka oli vielä heidän suussaan, 31. kun Jumalan viha nousi heitä vastaan.
Hän tappoi lihavimmat heidän joukostaan
ja painoi maahan Israelin nuoret miehet. 32. Kaikesta huolimatta he yhä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeisiinsä. 4. Moos. 14:1-3 33. Sen tähden hän lopetti heidän päivänsä kuin tuulahduksen,
päätti heidän vuotensa äkilliseen perikatoon. Ps. 90:9 34. Kun hän surmasi heitä, he etsivät häntä,
kääntyivät ja etsivät hartaasti Jumalaa. 35. He muistivat, että Jumala on heidän kallionsa
ja että Jumala, Korkein, on heidän lunastajansa. 36. Mutta he mielistelivät häntä suullaan
ja valehtelivat hänelle kielellään. Jes. 29:13; Jer. 12:2 37. Heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan,
eivätkä he olleet uskollisia hänen liitossaan. 38. Silti hän on laupias,
antaa anteeksi rikkomukset
eikä tahdo hukuttaa.
Usein hän myös käänsi vihansa pois
eikä antanut kaiken kiivautensa herätä. 2. Moos. 34:6-7; Ps. 86:5; Ps. 86:15; Ps. 145:6; Joel 2:13 39. Hän muisti, että he ovat vain lihaa,
he ovat tuuli, joka menee eikä palaa. Job 7:7; Ps. 103:13-14 40. Kuinka usein he niskoittelivatkaan häntä vastaan autiomaassa
ja murehduttivat aavikolla hänen mielensä! 41. Yhä edelleen he koettelivat Jumalaa
ja kiusasivat Israelin Pyhää. 42. He eivät muistaneet hänen väkevää kättään,
eivät päivää, jona hän lunasti heidät ahdistajan vallasta, 43. hän, joka teki tunnustekonsa Egyptissä
ja ihmeensä Sooanin kedolla. 44. Hän muutti Niilin ja Egyptin purot vereksi,
niin ettei niistä voinut juoda. 2. Moos. 7:19 45. Hän lähetti egyptiläisten keskuuteen paarmoja, jotka purivat heitä,
ja sammakoita, jotka tekivät heille vahinkoa. 2. Moos. 8:2 46. Hän antoi heidän satonsa toukille
ja heidän vaivannäkönsä tuloksen heinäsirkoille. 2. Moos. 10:4-6 47. Hän hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä
ja heidän metsäviikunapuunsa raekivillä. 2. Moos. 9:18 48. Hän antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille
ja heidän laumansa salamoille. 49. Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun,
kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen,
parven pahoja enkeleitä. 2. Moos. 9:3 50. Hän raivasi tien vihalleen, ei säästänyt heidän sielujaan kuolemalta
vaan antoi heidät ruton valtaan. 51. Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä,
miehuuden ensimmäiset Haamin majoista. 2. Moos. 11:5; 2. Moos. 12:29; Ps. 105:36 52. Hän ajoi kansansa liikkeelle kuin lampaat
ja johdatti heitä autiomaassa kuin laumaa. 2. Moos. 12:31; Ps. 77:21 53. Hän johdatti heitä turvallisesti, eivätkä he pelänneet,
mutta heidän vihollisensa peitti meri. 2. Moos. 14:19-28 54. Hän vei kansansa pyhälle alueelleen,
tälle vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut. 2. Moos. 15:13; 2. Moos. 15:17 55. Hän karkotti kansat heidän tieltään,
jakoi niiden maan arvalla heille perinnöksi
ja asetti Israelin heimot asumaan niiden majoihin. Joos. 1:1-4; Ps. 44:3; Ps. 105:44 56. Mutta he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta,
ja kapinoivat häntä vastaan eivätkä noudattaneet hänen säädöksiään⁴⁰. Tuom. 2:8-12{Kirj.: "todistuksiaan".} 57. He kääntyivät pois ja olivat uskottomia isiensä tavoin,
he muuttuivat velton jousen kaltaisiksi. Hoos. 7:16 58. He vihoittivat hänet uhrikukkuloillaan
ja herättivät veistetyillä kuvilla hänen kiivautensa. 5. Moos. 32:16; 5. Moos. 32:21 59. Jumala kuuli sen ja kiivastui,
hän peräti hylkäsi Israelin. 60. Hän jätti asumuksensa Siilossa,
telttamajan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle. Joos. 18:1; 1. Sam. 4:11; Jer. 7:12 61. Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen
ja kunniansa vihollisen käsiin. 62. Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle
ja kiivastui perintöosaansa. 63. Tuli kulutti sen nuorukaiset,
eikä sen neitoja ylistetty häälauluilla. 64. Sen papit kaatuivat miekkaan,
eivätkä heidän leskensä itkeneet. 65. Silloin Herra havahtui kuin unesta,
kuin viinistä villiintynyt sankari. 66. Hän löi vihollisensa takaisin,
tuotti heille ikuisen häpeän. 67. Hän hylkäsi Joosefin majan
eikä valinnut Efraimin heimoa, 68. vaan valitsi Juudan heimon,
Siionin vuoren, jota hän rakastaa. 2. Aik. 6:6; Ps. 48:3; Ps. 132:13 69. Hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle,
rakensi sen niin kuin maan, jonka oli perustanut ikiajoiksi. 70. Hän valitsi palvelijansa Daavidin,
otti hänet lammastarhoista 1. Sam. 16:11-13 71. ja toi hänet imettävien lammasten jäljestä
kaitsemaan kansaansa Jaakobia ja perintöosaansa Israelia. 2. Sam. 7:8 72. Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin,
johti heitä taitavalla kädellä.