2Aikak.

18. luku

Ahabin ja Joosafatin sota vastoin Herran sanaa

1. Joosafatille tuli paljon rikkautta ja kunniaa, ja hän lankoutui Ahabin kanssa. 2. Kun. 8:18; 2. Aik. 17:5; 2. Aik. 21:62. Muutamien vuosien kuluttua hän meni Ahabin luo Samariaan. Ahab teurastutti hänelle ja väelle, joka oli hänen mukanaan, paljon lampaita ja nautoja. Ahab yllytti häntä lähtemään sotaan Gileadin Raamotia vastaan. 1. Kun. 22:23. Israelin kuningas Ahab sanoi Juudan kuninkaalle Joosafatille: "Lähdetkö kanssani Gileadin Raamotiin?" Hän vastasi hänelle: "Minä niin kuin sinä, minun kansani niin kuin sinun kansasi. Tulen kanssasi sotaan." 4. Joosafat sanoi Israelin kuninkaalle: "Kysy kuitenkin ensin, mitä Herra sanoo." 5. Israelin kuningas kokosi profeetat, neljäsataa miestä, ja sanoi heille: "Onko meidän lähdettävä sotaan Gileadin Raamotia vastaan, vai onko minun oltava lähtemättä?" He vastasivat: "Lähde, Jumala antaa sen kuninkaan käsiin." 6. Joosafat sanoi: "Eikö täällä ole enää ketään muuta Herran profeettaa, jolta voisimme kysyä?" 7. Israelin kuningas vastasi Joosafatille: "On vielä mies, jolta voisimme kysyä Herran mieltä, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika." Joosafat sanoi: "Älköön kuningas niin puhuko." 8. Israelin kuningas kutsui erään hoviherran* ja sanoi: "Nouda kiireen kaupalla Miika, Jimlan poika." Eunukin.9. Mutta Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, istuivat kumpikin valtaistuimellaan puettuina kuninkaallisiin pukuihinsa. He istuivat puimatantereella Samarian portin ovella, ja kaikki profeetat olivat hurmoksissa heidän edessään. 10. Sidkia, Kenaanan poika, teki itselleen rautasarvet ja sanoi: "Näin sanoo Herra: Näillä sinä pusket aramilaisia, kunnes teet heistä lopun." 11. Kaikki profeetat ennustivat samalla tavalla sanoen: "Mene Gileadin Raamotiin, saat voiton. Herra antaa sen kuninkaan käsiin." 12. Sanansaattaja, joka oli mennyt kutsumaan Miikaa, puhui hänelle sanoen: "Katso, kaikki profeetat ovat yhdestä suusta luvanneet kuninkaalle hyvää. Olkoon sanasi heidän sanansa kaltainen, ja lupaa sinäkin hyvää." 13. Mutta Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, sen minä puhun, minkä Jumalani sanoo." 14. Kun hän tuli kuninkaan eteen, kuningas sanoi hänelle: "Miika, onko meidän lähdettävä sotaan Gileadin Raamotiin, vai onko minun oltava lähtemättä?" Hän vastasi hänelle: "Menkää, saatte voiton. Heidät annetaan käsiinne." 15. Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet puhu minulle muuta kuin totuutta Herran nimessä?" 16. Hän sanoi: "Näin koko Israelin hajallaan vuorilla, niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää, palatkoon heistä jokainen rauhassa kotiinsa.'" 17. Israelin kuningas sanoi Joosafatille: "Enkö sanonut sinulle, ettei tämä koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pahaa?" 18. Mutta hän sanoi: "Kuulkaa Herran sana: Näin Herran istuvan istuimellaan ja kaiken taivaan joukon seisovan hänen edessään, hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan. 19. Herra sanoi: 'Kuka viekoittelisi Ahabin, Israelin kuninkaan, lähtemään sotaan, että hän kaatuisi Gileadin Raamotissa?' Mikä vastasi niin, mikä näin. 20. Silloin tuli eräs henki ja asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä viekoittelen hänet.' Herra kysyi häneltä: 'Miten?' 21. Hän vastasi: 'Minä menen valheen hengeksi kaikkien hänen profeettojensa suuhun.' Silloin Herra sanoi: 'Saat viekoitella, siihen sinä pystyt. Mene ja tee niin.' 22. Katso, nyt Herra on pannut valheen hengen näiden profeettojesi suuhun, sillä Herra on päättänyt osaksesi onnettomuuden." 23. Silloin astui esille Sidkia, Kenaanan poika, löi Miikaa poskelle ja sanoi: "Mitä tietä Herran Henki on poistunut minusta puhuakseen kanssasi?" Jer. 20:2; Joh. 18:22; Ap. t. 23:224. Miika vastasi: "Sen saat nähdä sinä päivänä, jona kuljet huoneesta huoneeseen piiloutuaksesi." 25. Israelin kuningas sanoi: "Ottakaa Miika ja viekää hänet takaisin Aamonin, kaupungin päällikön, ja Jooaan, kuninkaan pojan, luo. 26. Sanokaa: 'Näin sanoo kuningas: Pankaa tämä vankilaan ja elättäkää häntä vaivaisella vedellä ja leivällä, kunnes minä palaan voittajana takaisin.'" 27. Miika vastasi: "Jos sinä palaat voittajana takaisin, Herra ei ole puhunut kauttani." Vielä hän sanoi: "Kuulkaa tämä, kaikki kansat." Miika 1:228. Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, menivät ylös Gileadin Raamotiin. 29. Israelin kuningas sanoi Joosafatille: "Täytyypä pukeutua tuntemattomaksi, kun käy taisteluun, mutta ole sinä omissa vaatteissasi." Israelin kuningas pukeutui tuntemattomaksi ja kävi taisteluun. 30. Aramin kuningas oli käskenyt sotavaunujensa päälliköitä sanoen: "Älkää ryhtykö taisteluun kenenkään muun kanssa, olkoon alempi tai ylempi, kuin ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa." 31. Kun sotavaunujen päälliköt näkivät Joosafatin, he ajattelivat: "Tuo on Israelin kuningas", ja ympäröivät hänet hyökätäkseen hänen kimppuunsa. Silloin Joosafat huusi, ja Herra auttoi häntä, ja Jumala houkutteli heidät pois hänestä. 32. Kun sotavaunujen päälliköt näkivät, ettei se ollutkaan Israelin kuningas, he vetäytyivät hänestä pois. 33. Mutta eräs mies, joka oli jännittänyt jousensa ja ampui umpimähkään, satutti Israelin kuningasta vyöpanssarin ja rintahaarniskan väliin. Tämä sanoi vaunujensa ohjaajalle: "Käännä vaunut ja vie minut pois rintamalta, sillä olen haavoittunut." 34. Mutta kun taistelu sinä päivänä yltyi yltymistään, Israelin kuningas jäi seisomaan iltaan asti vaunuihinsa niiden ollessa kohti aramilaisia. Auringonlaskun aikaan hän kuoli.



Kirjaudu
Rekisteröidy