1. Paavali loi katseensa Neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet, minä olen kaikessa hyvällä omallatunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti."Ap. t. 24:16; 1. Kor. 4:4; 2. Kor. 1:12; 2. Tim. 1:3; Hepr. 13:182. Mutta ylipappi Ananias käski lähellä seisovia lyömään häntä vasten suuta.1. Kun. 22:24; Joh. 18:22,233. Silloin Paavali sanoi hänelle: "Jumala on lyövä sinua, sinä valkeaksi kalkittu seinä. Istutko sinä tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket vastoin lakia lyödä minua?"3. Moos. 19:15; 3. Moos. 19:35; 5. Moos. 25:1,2; Hes. 13:10-15; Matt. 23:274. Niin ne, jotka seisoivat lähellä, sanoivat: "Solvaatko sinä Jumalan ylipappia?"5. Paavali sanoi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylipappi, sillä kirjoitettu on: 'Kansasi ruhtinasta älä kiroa.'"2. Moos. 22:286. Mutta koska Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan fariseuksia, hän huusi Neuvoston edessä: "Miehet, veljet, minä olen fariseus, fariseuksen poika. Toivon ja kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä olen tuomittavana."Ap. t. 24:15; Ap. t. 24:21; Ap. t. 26:5,6; Ap. t. 28:20; Fil. 3:57. Kun hän oli tämän sanonut, nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken, ja kokous jakaantui.8. Sillä saddukeukset sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ei enkeliä eikä henkeä, mutta fariseukset tunnustavat kummatkin.Matt. 22:23; Mark. 12:18; Luuk. 20:279. Syntyi suuri huuto, ja muutamat kirjanoppineet fariseusten puolueesta nousivat ja väittelivät kiivaasti ja sanoivat: "Emme löydä mitään pahaa tästä miehestä. Entä jos henki tai enkeli on puhunut hänelle? Älkäämme taistelko Jumalaa vastaan."Ap. t. 5:39; Ap. t. 25:25; Ap. t. 26:31
Paavali siirretään kasarmiin
10. Kun riita yhä kiihtyi, tuhannenpäällikkö pelkäsi, että he repisivät Paavalin kappaleiksi, ja käski sotaväen tulla alas ja temmata hänet heidän keskeltään ja viedä hänet kasarmiin.11. Mutta seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin luona ja sanoi: "Ole turvallisella mielellä, sillä niin kuin olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun pitää todistaa minusta myös Roomassa."Ap. t. 18:9; Ap. t. 19:21; Ap. t. 27:23,24; Ap. t. 28:23
Juutalaisten salaliitto
12. Mutta päivän tultua juutalaiset tekivät salaliiton ja vannoivat valan, etteivät söisi eivätkä joisi, ennen kuin olivat tappaneet Paavalin.13. Niitä oli yli neljäkymmentä miestä, jotka tekivät tämän salaliiton.14. He menivät ylipappien ja vanhinten luo ja sanoivat: "Me olemme kirotuksi tulemisen uhalla vannoneet, ettemme maista mitään, ennen kuin olemme tappaneet Paavalin.15. Pyytäkää te siis nyt yhdessä Neuvoston kanssa tuhannenpäälliköltä, että hän toisi hänet alas luoksenne, ikään kuin aikoisitte tarkemmin tutkia hänen asiaansa. Mutta me olemme valmiita tappamaan hänet, ennen kuin hän pääsee perille."16. Paavalin sisarenpoika, joka oli saanut kuulla väijytyksestä, saapui kasarmille, meni sisälle ja ilmoitti sen Paavalille.17. Niin Paavali kutsui luokseen erään sadanpäällikön ja sanoi: "Vie tämä nuorukainen tuhannenpäällikön luo, sillä hänellä on hänelle jotakin ilmoitettavaa."18. Hän otti hänet mukaansa, vei hänet tuhannenpäällikön luo ja sanoi: "Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi tuomaan luoksesi tämän nuorukaisen, jolla on jotakin puhuttavaa sinulle."19. Tuhannenpäällikkö tarttui hänen käteensä, vei hänet erilleen ja kysyi: "Mitä ilmoitettavaa sinulla on minulle?"20. Hän sanoi: "Juutalaiset ovat päättäneet anoa sinulta, että veisit Paavalin huomenna alas Neuvostoon, ikään kuin aikoisit vielä tarkemmin tutkia hänen asiaansa.21. Mutta älä sinä suostu siihen, sillä yli neljäkymmentä miestä heidän joukostaan on häntä väijymässä, ja he ovat vannoneet valan, etteivät syö eivätkä juo, ennen kuin ovat tappaneet hänet. Nyt he ovat valmiina ja odottavat suostumustasi."22. Tuhannenpäällikkö päästi nuorukaisen menemään ja sanoi hänelle: "Älä kerro kenellekään, että olet ilmaissut tämän minulle."
Paavali päätettiin siirtää Kesareaan maaherra Feeliksin luo
23. Sitten hän kutsui luokseen kaksi sadanpäällikköä ja sanoi heille: "Pitäkää yön kolmannesta hetkestä lähtien kaksisataa sotilasta valmiina lähtemään Kesareaan ja seitsemänkymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä,24. ja varatkaa ratsuja pannaksenne Paavalin ratsaille ja viedäksenne hänet vahingoittumattomana maaherra Feeliksin luo."25. Hän kirjoitti kirjeen, joka kuului näin:26. "Klaudius Lysias lausuu tervehdyksen korkea-arvoiselle maaherra Feeliksille.27. Tämän miehen ottivat juutalaiset kiinni ja aikoivat tappaa hänet. Tulin paikalle sotaväen kanssa ja pelastin hänet, saatuani tietää, että hän on Rooman kansalainen.Ap. t. 21:27; Ap. t. 21:33; Ap. t. 22:25,26; Ap. t. 24:728. Koska tahdoin tietää, mistä asiasta he häntä syyttivät, vein hänet heidän Neuvostoonsa.Ap. t. 22:3029. Havaitsin, että häntä syytettiin heidän lakiaan koskevista riitakysymyksistä, mutta ettei ollut kannetta mistään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet.Ap. t. 6:9; Ap. t. 18:14,15; Ap. t. 25:25; Ap. t. 26:3130. Mutta kun minulle on annettu ilmi, että miestä vastaan on tekeillä salahanke, lähetän hänet nyt heti luoksesi. Olen myös kehottanut hänen syyttäjiään sanomaan sanottavansa häntä vastaan sinun edessäsi."31. Sotamiehet saamansa käskyn mukaan ottivat Paavalin ja veivät hänet yötä myöten Antipatrikseen.32. Seuraavana päivänä he antoivat ratsumiesten jatkaa hänen kanssaan matkaa, mutta itse he palasivat kasarmiin.33. Kun ratsumiehet tulivat Kesareaan, he antoivat kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen eteensä.34. Luettuaan kirjeen hän kysyi, mistä maakunnasta Paavali oli. Saatuaan tietää, että hän oli Kilikiasta,Ap. t. 21:39; Ap. t. 22:335. hän sanoi: "Kuulustelen sinua, kun syyttäjäsikin saapuvat." Hän käski vartioida häntä Herodeksen linnassa.