1. luku

Turhuuksien turhuus

1. *Saarnaajan, Daavidin pojan, sanat, joka oli kuninkaana Jerusalemissa. Salomo tarkastelee elämäänsä tultuaan parannukseen syvän lankeemuksensa jälkeen. Hän toteaa sen loiston ja ylellisyyden turhuudeksi. Hän osoittaa, että ihminen voi nauttia oikeassa jumalanpelossa Jumalan ajallisia hyvyyksiä, kunhan ei kiinnitä sydäntään niihin (2:25s.). Tämä tapa tarkastella ajallisia asioita ei ole epäuskoisen kynästä. Vanha juutalainen ja kristillinen perinne on pitänyt kirjaa kanonisena.2. Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta! Job 7:16; Saarn. 2:11; Saarn. 11:8; Saarn. 12:83. Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivastaan, jolla hän rasittaa itseään auringon alla? Ps. 39:7; Saarn. 2:22; Saarn. 3:94. Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy ainiaan. Ps. 104:5; Ps. 119:905. Myös aurinko nousee, ja aurinko laskee ja kiiruhtaa sille sijalleen, josta se jälleen nousee. Ps. 19:76. Tuuli menee etelään ja kiertää pohjoiseen, kiertää yhä kiertämistään, ja samalle kierrolleen tuuli palaa. 7. Kaikki purot laskevat mereen*, mutta meri ei siitä täyty. Samaan paikkaan, johon purot ovat laskeneet, ne laskevat edelleen. Merellä ymmärrettiin myös suurta järveä.8. Kaikki asiat ovat vaivaa täynnä, niin ettei kukaan voi kertoa sitä. Silmä ei saa kyllikseen näkemisestä eikä korva täyty kuulemastaan. Sananl. 27:209. Mitä on ollut, sitä vastakin on, ja mitä on tehty, sitä vastakin tehdään. Ei ole mitään uutta auringon alla. Saarn. 3:1510. Jos jotakin on, josta sanotaan: "Katso, tämä on uutta", niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, muinaisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä. 11. Ei jää muistoa esi-isistä. Myöskään jälkeläisistä, jotka tulevat, ei jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat. 12. Minä, saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa 1. Kun. 1:3413. ja käänsin sydämeni viisaudella tutkimaan ja miettimään kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu. Tämä on vaikea työ, jonka Jumala on antanut ihmislapsille, jotta he rasittaisivat sillä itseään. 1. Kun. 4:2914. Minä katselin kaikkia tekoja, mitä tehdään auringon alla, ja katso, se on kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua. Saarn. 2:1115. Väärä ei voi suoristua, eikä sitä, mikä puuttuu, voi laskea lukuun. Saarn. 3:14; Saarn. 7:1416. Minä puhuin sydämessäni näin: Katso, minä olen hankkinut suuren viisauden ja sitä lisännyt, jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua hallinneet Jerusalemissa, ja paljon on sydämeni nähnyt viisautta ja tietoa. 1. Kun. 3:1217. Niin käänsin sydämeni tutkimaan viisautta ja tietoa, mielettömyyttä ja tyhmyyttä, ja tulin tietämään, että sekin oli tuulen tavoittelua. Saarn. 2:12; Saarn. 7:2618. Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua, ja se, joka lisää tietoa, lisää tuskaa.



Kirjaudu
Rekisteröidy