Ef.

4. luku

Kehotus vaeltaa kutsumuksensa arvon mukaisesti

1. Kehotan siis minä, vanki Herrassa, teitä vaeltamaan kutsumuksenne arvon mukaisesti, 1. Moos. 17:1; Ef. 3:1; Fil. 1:27; Fil. 2:1,2; Kol. 1:10; 1. Tess. 2:122. kaikessa nöyryydessä ja lempeydessä pitkämielisesti sietäen toinen toistanne rakkaudessa Kol. 3:12; 1. Tess. 5:143. ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä: Kol. 3:144. yksi ruumis ja yksi henki, kuten olette kutsututkin yhteen ja samaan kutsumuksenne antamaan toivoon; Room. 12:5; 1. Kor. 12:4; 1. Kor. 12:115. yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; 1. Kor. 8:4-6; 1. Kor. 12:5,66. yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien, kaikkien kautta ja kaikissa teissä. Mal. 2:10; Room. 11:367. Mutta itse kullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan. Room. 12:3; Room. 12:68. Sen tähden on sanottu: "Hän astui ylös korkeuteen, hän otti vankeja saaliikseen, hän antoi lahjoja ihmisille." Ps. 68:19; Kol. 2:159. Mutta että hän astui ylös, mitä se on muuta, kuin että hän oli astunut alaskin, maan alimpiin paikkoihin? Joh. 3:13; Joh. 6:6210. Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaiken. Ap. t. 2:33; Ef. 1:2311. Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, mutta toiset paimeniksi ja opettajiksi, Luuk. 6:13; Ap. t. 11:27; Ap. t. 21:8; Room. 12:7; 1. Kor. 12:2812. varustaakseen pyhät palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, Kol. 1:24; 2. Tim. 3:1713. kunnes kaikki pääsemme uskon yhteyteen ja Jumalan Pojan tuntemiseen, täydelliseksi mieheksi, Kristuksen täyteyden täysi-ikäisyyden määrään, Kol. 1:2814. ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa, Matt. 11:7; 1. Kor. 14:20; Hepr. 13:915. vaan että totuutta noudattaen rakkaudessa kaikessa kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, Ef. 1:22; Ef. 5:23; Kol. 1:18; 2. Piet. 3:1816. josta koko ruumis yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on. Room. 12:4,5; 1. Kor. 12:27; Kol. 2:1917. Sen siis sanon ja todistan Herrassa: älkää enää vaeltako, niin kuin muut pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa, Room. 1:21; 1. Piet. 4:318. nuo, jotka pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden Ef. 2:12; Ef. 5:819. ovat tuntonsa paaduttaneet ja heittäytyneet irstauden valtaan harjoittamaan kaikenlaista saastaisuutta ahneudessa. Room. 1:24-27; Kol. 3:5; 1. Tess. 4:520. Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan, 21. jos muuten olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niin kuin totuus on Jeesuksessa: 22. että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, Room. 6:6; Ef. 2:2,3; Kol. 3:8,9; Hepr. 12:1; 1. Piet. 2:1; 1. Piet. 4:223. ja uudistua mielenne hengeltä Room. 12:224. ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen. 1. Moos. 1:26,27; 2. Kor. 5:17; Kol. 3:1025. Pankaa sen tähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä olemme toistemme jäseniä. Sak. 8:1626. "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli, Ps. 4:5; Jaak. 1:19,2027. älkääkä antako perkeleelle sijaa. 1. Piet. 5:9; Jaak. 4:728. Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle. Ap. t. 20:34; 1. Tess. 4:11,12; 2. Tess. 3:8-1229. Mikään sopimaton puhe älköön lähtekö suustanne, vaan ainoastaan sellainen, mikä rakentaa ja on tarpeellista sekä mieluista niille, jotka kuulevat. Matt. 12:36; Ef. 5:3,4; Kol. 3:16; Kol. 4:630. Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, jolla teidät on sinetöity lunastuksen päivään asti. Jes. 63:10; Luuk. 21:28; Ap. t. 5:3; 2. Kor. 1:22; 2. Kor. 5:5; Ef. 1:13,1431. Kaikki katkeruus, kiivastus, viha, huuto ja pilkka sekä kaikki pahuus olkoon kaukana teistä. 32. Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa teille antanut anteeksi. Matt. 6:14; Mark. 11:25; Kol. 3:12,13; 1. Piet. 3:8