Jes.

24. luku

Israelin maan ja maailman saama tuomio

1. Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, mullistaa sen muodon ja hajottaa sen asukkaat. Miika 7:132. Kuten kansan käy, niin papinkin, kuten orjan, niin hänen isäntänsä, kuten orjattaren, niin hänen emäntänsä, kuten ostajan, niin myyjän, kuten lainanottajan, niin lainanantajan, kuten velallisen, niin velkojankin. Hoos. 4:93. Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään. Sillä Herra on tämän sanan puhunut. 4. Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset nääntyvät maassa. Joel 1:105. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hylänneet iankaikkisen liiton. 6. Sen tähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat kärsivät omasta syystään. Sen tähden maan asukkaat korventuvat kuumuudesta, ja ihmisiä jää jäljelle vain vähän. Hes. 7:27; Dan. 9:117. Viini murehtii, viiniköynnös kuihtuu, kaikki sydämeltään iloiset huokaavat. 8. Loppunut on tamburiinien riemu, lakannut remuavien melu, loppunut lyyrojen riemu. Jer. 7:34; Jer. 16:9; Jer. 25:10; Hes. 26:13; Hoos. 2:119. Ei juoda viiniä laulaen, väkijuoma käy juojilleen karvaaksi. 10. Kukistettu on autio kaupunki, jokainen talo on teljetty ja sisään pääsemätön. 11. Viinistä on kaduilla valitus, kaikki ilo on mennyt mailleen, riemu on paennut maasta. 12. Jäljellä on kaupungissa hävitys, portti on lyöty pirstaleiksi. 13. Sillä niin on käyvä maan päällä kansojen keskuudessa, kuin öljypuuta karistettaessa, kuin jälkikorjuussa viininkorjuun päätyttyä. Jes. 17:514. He korottavat äänensä ja riemuitsevat. He huutavat mereltä päin Herran valtasuuruudessa: 15. "Sen tähden kunnioittakaa Herraa valon mailla, ja meren saarilla Herran, Israelin Jumalan, nimeä." 16. Maan äärestä kuulemme ylistysvirret: "Ihana on vanhurskaan osa!" Mutta sanon: "Riutuminen, riutuminen on osani, voi minua: ryöstäjät ryöstävät, repien ryöstäjät ryöstävät!" 17. Kauhu, kuoppa ja ansa ovat edessäsi, sinä maan asukas. Jer. 48:4318. Se, joka pakenee kauhun ääntä, putoaa kuoppaan, ja se, joka kuopasta nousee, tarttuu paulaan. Sillä korkeuden ikkunat aukeavat ja maan perustukset järkkyvät. 1. Moos. 7:11; Aam. 5:1919. Maa musertuu murskaksi, maa halkeaa ja hajoaa, maa horjuu ja huojuu. 20. Maa hoippuu ja hoipertelee kuin juopunut, huojuu kuin lehvämaja. Raskaana painaa sitä sen rikos, se kaatuu eikä enää nouse. 21. Sinä päivänä Herra kostaa korkeuden sotajoukolle korkeudessa ja maan kuninkaille maan päällä. 22. Heidät kootaan sidottuina vankikuoppaan ja suljetaan vankeuteen. Pitkän ajan kuluttua heille kostetaan.

Messiaan valtakunnan kirkkaus

23. Silloin kuu punastuu, ja aurinko häpeää, sillä Herra Sebaot on kuningas Siionin vuorella ja Jerusalemissa, ja hänen vanhintensa edessä loistaa kirkkaus. Jes. 13:10; Hes. 32:7; Joel 2:31; Joel 3:15



Kirjaudu
Rekisteröidy