Jes.

5. luku

Laulu viinitarhasta

1. Minä laulan ystävästäni, rakkaani laulun hänen viinitarhastaan. Ystävälläni oli viinitarha lihavalla vuorenrinteellä. Ps. 80:9; Jes. 27:2; Matt. 21:33; Mark. 12:1; Luuk. 20:92. Hän kuokki ja kivesi sen ja istutti siihen jaloja köynnöksiä, rakensi sen keskelle tornin ja hakkasi sinne myös kuurnan. Niin hän odotti sen kasvavan rypäleitä, mutta se kasvoi villimarjoja. 3. Mutta nyt, te Jerusalemin asukkaat ja Juudan miehet, tuomitkaa minun ja viinitarhani välillä. 4. Mitä viinitarhalleni olisi vielä ollut tehtävä, jota en olisi sille tehnyt? Miksi se kasvoi villimarjoja, kun odotin sen kasvavan rypäleitä? Jer. 2:215. Niin nyt ilmoitan teille, mitä teen viinitarhalleni: poistan siitä aidan, että se jää hävitettäväksi, särjen siitä muurin, että se jää tallattavaksi. Ps. 80:136. Hävitän sen: sitä ei enää vesota eikä kuokita, vaan se on kasvava ohdaketta ja orjantappuraa, ja kiellän pilvet sille vettä satamasta. 7. Sillä Israelin heimo on ollut Herran Sebaotin viinitarha, ja Juudan miehet hänen istutuksensa, josta hän iloitsi. Niinpä hän odotti oikeutta, mutta katso, tuli oikeudettomuus, ja vanhurskautta, mutta katso, tuli vaikerrus.

Voi-huudot turmeltuneelle kansalle

8. Voi niitä, jotka liittävät talon taloon, yhdistävät pellon peltoon, kunnes ei jää enää tilaa ja te yksin asutte maassa! Jer. 22:13; Aam. 8:6; Miika 2:29. Minun korviini kuului Herran Sebaotin sana: Totisesti, monet talot tulevat autioiksi, suuret ja kauniit asumattomiksi. 10. Sillä kymmenen auranalaa viinitarhaa on antava yhden bat-mitan, ja hoomerin kylvö on antava eefan. 11. Voi niitä, jotka juoksevat aamuvarhaisesta väkijuoman perässä ja viipyvät iltamyöhään viinistä hehkuvina! Sananl. 23:30,3112. Lyyrat, harput, tamburiinit, huilut ja viinit heillä on pidoissaan, mutta Herran tekoja he eivät tutki, eivät näe hänen kättensä töitä. Ps. 28:5; Aam. 6:513. Sen tähden kansani siirretään maastaan äkkiarvaamatta, sen ylhäiset kärsivät nälkää, ja sen remuava joukko nääntyy janoon. 14. Sen tähden helvetti levittää kitansa ammolleen, avaa suunsa suunnattomaksi. Sinne menee sen loisto, sen remuava ja pauhaava joukko, kaikki sen ilonpitäjät. 4. Moos. 16:30; Hab. 2:515. Ihminen masentuu ja mies painuu maahan, maahan painuvat ylpeitten silmät. Jes. 2:9; Jes. 2:11; Jes. 2:1716. Mutta Herra Sebaot on oleva korkea tuomiossa, pyhä Jumala on oleva pyhä vanhurskaudessa Ilm. 16:517. Karitsat käyvät siellä kuin laitumillaan, ja vieraat syöttävät rikkaitten rauniosijoja. 18. Voi niitä, jotka vetävät perässään rangaistusta turhuuden köysillä, synnin palkkaa kuin vaunujen valjailla. 19. Voi niitä, jotka sanovat: "Tulkoon joutuin hänen tekonsa, että sen näemme. Täyttyköön ja tapahtukoon Israelin Pyhän suunnitelma, että sen tiedämme"! 2. Piet. 3:320. Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi! Sananl. 17:1521. Voi niitä, jotka ovat viisaita omissa silmissään ja ymmärtäväisiä omasta mielestään! Sananl. 3:7; Room. 12:1622. Voi niitä, jotka ovat sankareita viinin juonnissa ja voiman miehiä väkijuoman sekoittamisessa, 23. jotka lahjuksesta julistavat syyllisen syyttömäksi ja ottavat oikeuden siltä, joka on oikeassa! Sananl. 24:23; Hes. 13:19

Loputon Herran viha

24. Sen tähden, niin kuin tulen kieli syö oljet ja kuloheinä raukeaa liekkiin, niin heidän juurensa mätänee, ja heidän kukkansa hajoaa tomuna ilmaan, sillä he ovat ylenkatsoneet Herran Sebaotin lain ja pitäneet pilkkanaan Israelin Pyhän sanan. 2. Moos. 15:725. Sen tähden Herran viha syttyi hänen kansaansa kohtaan: hän ojensi kätensä sitä vastaan ja löi sitä, niin että vuoret vapisivat ja heidän raatonsa olivat tunkiona keskellä katuja. Tästä kaikesta hänen vihansa ei asettunut, vaan hänen kätensä on vielä ojennettuna. Jes. 9:11; Jes. 9:16; Jes. 9:20; Jes. 10:426. Niinpä hän pystyttää viirin kaukaiselle kansalle ja viheltää sen luokseen maan äärestä. Katso, se tulee viipymättä, nopeasti. Jes. 7:18; Jes. 11:1227. Kukaan heistä ei väsy eikä kompastu, ei kukaan torku eikä nuku, ei vyö aukene vyötäisiltä, eikä sandaalin nyöri katkea. 28. Sen nuolet ovat teroitetut, sen jouset kaikki jännitetyt, sen oriiden kaviot ovat kuin pii, ja sen rattaat kuin rajuilma. 29. Sen karjunta on kuin naarasleijonan, se karjuu kuin nuoret leijonat, se ärjyy ja tempaa saaliin ja vie sen pois, eikä pelastajaa ole. 30. Se ärjyy sille sinä päivänä, niin kuin meri ärjyy. Silloin tähyillään maata, mutta katso, on pimeys, on ahdistus, ja valo on pimentynyt sen pilvissä.