Jaak.

4. luku

Varoitusta väärästä elämänasenteesta ja kehotusta oikeaan elämäntapaan

1. Mistä taistelut ja riidat tulevat keskuuteenne? Eivätkö himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne? Room. 7:23; 1. Piet. 2:112. Himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole. Tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa. Riitelette ja taistelette, mutta teillä ei ole, sen tähden ettette ano. Ps. 66:18; Sananl. 1:24,25; Miika 3:4; Matt. 5:21,22; 1. Joh. 3:153. Anotte, ettekä saa, sen tähden että anotte kelvottomasti kuluttaaksenne sen himoissanne. Job 27:8,9; Job 35:11; Job 35:13; Sananl. 1:28; Jes. 1:154. Te avionrikkojat, miehet ja naiset, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Se, joka siis tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi. Ps. 73:27; Matt. 6:24; Joh. 15:19; Joh. 17:14; Room. 8:8; 1. Joh. 2:155. Vai luuletteko, että Raamattu sanoo turhan päiten: Kateuteen* asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut asumaan meihin? 2. Moos. 34:14; Gal. 5:17
Suomen sanat kateus, kiivaus, mustasukkaisuus ja omastaan kiinnipitäminen voidaan alkukielissä ilmaista tällä samalla sanalla.6. Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sen tähden sanotaan: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon." Job 22:29; Sananl. 3:34; Sananl. 29:23; 1. Piet. 5:5,67. Olkaa siis Jumalalle alamaisia, mutta vastustakaa perkelettä, niin hän teistä pakenee. Ef. 4:27; Ef. 6:12,13; 1. Piet. 5:9; 1. Joh. 5:188. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksiselitteiset. Jes. 1:16,17; Sak. 1:39. Tuntekaa kurjuutenne, murehtikaa ja itkekää. Naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi. Matt. 5:4; Luuk. 6:2510. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa. Luuk. 14:1111. Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka panettelee veljeään tai tuomitsee veljeään, se panettelee lakia ja tuomitsee lain. Mutta jos tuomitset lain, et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari. 3. Moos. 19:16; Ps. 15:3; Matt. 7:1; Room. 2:1; Room. 14:4; 1. Kor. 4:5; 1. Piet. 2:112. Yksi on lainantaja, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa. Mutta mikä olet sinä, joka toista tuomitset? 13. Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: "Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa" – Sananl. 27:1; Luuk. 12:16,1714. te, jotka ette tunne huomista, sillä mikä on teidän elämänne? Savu te olette, joka hetken näkyy, mutta sitten haihtuu – Ps. 39:6; Jes. 40:6; 1. Piet. 1:2415. sen sijaan, että teidän tulisi sanoa: "Jos Herra tahtoo ja me elämme, teemme tämän tai tuon." Ap. t. 18:21; 1. Kor. 4:19; Hepr. 6:316. Mutta nyt te kerskutte ylpeydessänne. Kaikki sellainen kerskuminen on pahaa. 1. Kor. 5:617. Sille, joka siis ymmärtää tehdä hyvää, eikä tee, se on synniksi. Luuk. 12:47