Mark.

4. luku

Jeesuksen vertaus kylväjästä

1. Sitten hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Hänen luokseen kokoontui paljon kansaa, jonka tähden hän astuttuaan veneeseen istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla. 2. Hän opetti heitä monilla vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan: 3. "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. 4. Tapahtui hänen kylväessään, että osa putosi tien vierelle, ja taivaan linnut tulivat ja söivät sen. 5. Osa putosi kallioiselle paikalle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi heti oraalle, koska sillä ei ollut syvää maata. 6. Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, se kuivui. 7. Osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää. 8. Mutta osa putosi hyvään maahan, nousi oraalle, kasvoi, antoi sadon ja tuotti mikä kolmekymmentä-, mikä kuusikymmentä- ja mikä satakertaisen sadon." 9. Hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon." Matt. 11:15; Ilm. 2:710. Kun hän oli yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, sekä ne kaksitoista kysyivät häneltä tästä vertauksesta. 11. Hän sanoi heille: "Teille on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, 1. Kor. 2:10; 1. Joh. 2:2712. että he näkisivät näkemällä, eivätkä huomaisi, ja kuulisivat kuulemalla, eivätkä ymmärtäisi, etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi." Jes. 6:9,10; Jes. 29:10; Joh. 12:40; Ap. t. 28:26,27; Room. 11:813. Hän sanoi heille: "Jos ette käsitä tätä vertausta, kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? 14. Kylväjä kylvää sanan. Jaak. 1:21-2315. Mitkä tien vierelle putosivat, ovat niitä, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, saatana tulee heti ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. 16. Mitkä kalliolle kylvettiin, ovat ne, jotka, kun kuulevat sanan, ottavat sen heti ilolla vastaan, 17. mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkin aikaa. Kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, he heti lankeavat pois. 18. Toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt. Nämä ovat niitä, jotka kuulevat sanan, 19. mutta tämän maailman huolet ja rikkauden petollisuus ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahduttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. Matt. 19:22; Mark. 10:24; 1. Tim. 6:9; 1. Tim. 6:1720. Mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat niitä, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmekymmentä-, mikä kuusikymmentä-, mikä satakertaisen."

Jeesuksen muita opetuksia ja vertauksia Jumalan valtakunnasta

21. Hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eikö lampunjalkaan pantavaksi? Matt. 5:15; Luuk. 11:3322. Sillä ei mikään ole salattua muuta varten, kuin jotta se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen ilmi. Saarn. 12:14; Matt. 10:26; Luuk. 12:2; 1. Tim. 5:2523. Jos jollakulla on korvat kuulla, kuulkoon." 24. Hän sanoi heille: "Katsokaa, mitä kuulette. Millä mitalla mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille, jotka tämän kuulette, lisätäänkin. Matt. 7:2; Luuk. 6:3825. Sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on." Matt. 13:12; Matt. 25:29; Luuk. 19:2626. Hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan, 27. ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin, ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten. Jes. 55:10,11; Jaak. 5:728. Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. 1. Moos. 1:11,1229. Mutta kun vilja on tuleentunut, hän lähettää heti sinne sirpin, sillä korjuuaika on käsillä." Joel 3:1330. Hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme? 31. Se on kuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista kylvösiemenistä maan päällä. 32. Mutta kun se on kylvetty, se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista puutarhakasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon." Hes. 17:23; Matt. 13:31,32; Luuk. 13:18,19; Ap. t. 2:41; Ap. t. 4:4; Ap. t. 5:1433. Monilla tällaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan, Joh. 16:12; 1. Kor. 3:234. ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsilleen hän selitti kaikki, kun he olivat muista erillään. Matt. 13:34

Jeesus asettaa myrskyn järvellä

35. Sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle." Matt. 8:1836. Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa hänen ollessaan jo veneessä, ja muitakin veneitä oli hänen seurassaan. 37. Nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät yli veneeseen, niin että se jo täyttyi. 38. Mutta itse hän oli veneen perällä ja nukkui nojaten päänaluseen. Niin he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että hukumme?" 39. Herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Tuuli asettui, ja tuli suuri tyyneys. Job 26:12; Ps. 106:9; Ps. 107:23-3240. Hän sanoi heille: "Miksi olette sillä tavoin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" 41. Suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?"



Kirjaudu
Rekisteröidy