1. Tapahtui, kun Sanballat, Tobia, arabialaiset, ammonilaiset ja asdodilaiset kuulivat, että Jerusalemin muurien korjaus edistyi, niin että niiden aukot alkoivat täyttyä, he vihastuivat suuresti.Neh. 2:192. He tekivät kaikki liiton keskenään käydäkseen taisteluun Jerusalemia vastaan ja tehdäkseen siellä häiriötä.3. Rukoilimme Jumalaamme ja asetimme vartijat heitä vastaan suojelemaan itseämme heiltä päivin ja öin.4. Juuda sanoi: "Taakankantajien voima raukeaa, ja soraa on hyvin paljon. Emme jaksa rakentaa muuria."5. Vastustajamme taas sanoivat: "Ennen kuin he tietävät tai huomaavat, tulemme heidän keskelleen ja tapamme heidät ja lopetamme työn."
Nehemian valppaus
6. Mutta kun heidän läheisyydessään asuvat juutalaiset tulivat ja sanoivat meille joka taholta kymmenenkin kertaa: "Vetäytykää luoksemme",7. silloin asetin kansan muurin taakse, alempiin ja suojattomiin paikkoihin, asetin heidät sukukunnittain asemiinsa miekkoineen, keihäineen ja jousineen.8. Katsastettuani kaiken nousin ja sanoin ylimyksille ja esimiehille ja muulle kansalle: "Älkää pelätkö heitä. Muistakaa suurta ja pelättävää Herraa, ja taistelkaa veljienne, poikienne ja tyttärienne, vaimojenne ja kotienne puolesta."9. Sitten kun vihollisemme olivat kuulleet, että olimme saaneet tietää asian ja että Jumala oli tehnyt heidän hankkeensa tyhjäksi, palasimme kaikki takaisin muurille, itse kukin työhönsä.10. Siitä päivästä alkaen teki toinen puoli palvelijoistani työtä, ja toinen puoli oli aseistettuna keihäin, kilvin, jousin ja rintahaarniskoin. Päämiehet seisoivat kaikkien niiden juutalaisten takana,11. jotka rakensivat muurilla. Nekin, jotka kantoivat taakkoja ja kuljettivat kuormia, tekivät toisella kädellään työtä ja toisessa pitivät keihästä.12. Rakentajilla oli kullakin miekka sidottuna vyölleen heidän rakentaessaan, ja torvensoittaja seisoi vieressäni.13. Sanoin ylimyksille, esimiehille ja muulle kansalle: "Työ on suuri ja laaja, mutta me olemme muurilla hajallamme, kaukana toisistamme.14. Missä kuulette torven soivan, kokoontukaa sinne luoksemme. Jumalamme sotii puolestamme."4. Moos. 14:9; 5. Moos. 1:21; 5. Moos. 20:315. Näin siis teimme työtä, ja toinen puoli väkeä oli aseistettuna keihäin päivänkoitosta siihen asti, kunnes tähdet tulivat näkyviin.16. Siihen aikaan myös sanoin kansalle: "Kukin jääköön palvelijoineen yöksi Jerusalemiin, että he olisivat apunamme yöllä vartioimassa ja päivällä työssä."17. Emmekä me, en minä, eivät veljeni ja palvelijani eivätkä ne vartijat, jotka minua seurasivat, riisuneet vaatteitamme. Kullakin oli keihäs ja vettä.