Paavalin ensimäinen kirje korinttolaisille
1. Mitä sitten epäjumalille uhrattuun lihaan tulee, tiedämme, että meillä kaikilla on tieto. Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa.
2. Mutta jos joku luulee tietävänsä jotakin, ei vielä ole tiennyt mitään niin kuin tulee tietää.
3. Mutta jos joku rakastaa Jumalaa, sen Hän tuntee.
4. Mitä siis epäjumalille uhratun lihan syömiseen tulee, tiedämme, ettei mailmassa ole yhtään epäjumalaa ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi.
5. Sillä vaikka onkin jumaliksi sanottavia, joko taivaassa tai maassa, niin kuin on monta jumalaa ja monta herraa,
6. meillä on kuitenkin yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja me Häneen, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on ja me kauttansa.
7. Mutta ei kaikilla ole tietoa tästä, vaan tottumuksesta epäjumalaan jotkut yhä syövät epäjumalalle uhrattuna lihana, ja omatuntonsa, joka on heikko, saastuu.
8. Mutta ruoka ei lähennä meitä Jumalaan. Sillä jos olemme syömättä, emme kärsi häviötä; jos syömme, emme kostu.
9. Katsokaa kuitenkin, ettei ehkä tämä oikeutenne tule heikoille loukkaukseksi.
10. Sillä jos joku näkee sinun, jolla on tieto, syövän epäjumalan huoneessa, eikö hänen omatuntonsa, joka on heikko, rakennu syömään epäjumalille uhrattua lihaa?
11. Tietosi tähden turmeltuu heikko veli, jonka puolesta Kristus on kuollut.
12. Mutta kun näin teette syntiä veljiä vastaan ja haavoitatte heikkoa omaatuntoansa, teette syntiä Kristusta vastaan.
13. Sen tähden, jos ruoka on pahennuksena veljelleni, en totisesti enää ikinä syö lihaa, etten olisi loukkauksena veljelleni.