Apostolien tekoja

1. Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Luukios, kyreneläinen, ja Manaen, neljännysruhtinas Herodeen kasvatuskumppani, ja Saul. {Antiokia, ks. alaviittaa Apt. 6:5. Profeetat, ks. alaviittaa Apt. 11:27. Opettajat olivat henkilöitä, joilla oli armolahjana kyky opettaa seurakuntaa kristillisen uskon ja Jumalan käskyjen tuntemiseen. Barnabas, myös Joosef Barnabas, Paavalin työtoveri, oli kotoisin Kypron saarelta. Hän oli leeviläistä sukua, ja hänellä oli huomattava asema alkuseurakunnassa. Neljännysruhtinas, arvonimi, ks. alaviittaa Mt. 14:1. Herodes Antipas, Herodes Suuren poika (ks. alaviittoja Mt. 2:1, 22, 14:1, Mk. 6:14), joka oli Galilean ja Perean neljännysruhtinas vuosina 4 eKr. - 39 jKr. "Kasvatuskumppani" oli hovititteli, joka osoitti, että mainittu henkilö oli saanut kasvatuksensa yhdessä hallitsijan poikien kanssa.} 2. Heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa Minulle Barnabas ja Saul siihen työhön, johon olen heidät kutsunut." 3. Silloin he paastottuaan ja rukoiltuaan panivat kätensä heidän päälleen ja päästivät menemään. {Paasto, ks. alaviittoja Mt. 6:16, Lk. 18:12. Mainituissa Vuorisaarnan kohdissa Jeesus edellyttää, että myös Hänen opetuslapsensa paastoavat.} 4. Niin menivät Pyhän Hengen lähettäminä alas Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kyproon. {Seleukia, Antiokian satamakaupunki, sijaitsi Orontes-joen suulla.} 5. Tultuaan Salamiiseen julistivat Jumalan sanaa juutalaisten kokoushuoneissa, ja heillä oli Johannes palvelijana. {Pakanain apostoli Paavali julisti evankeliota myös juutalaisille (Apt. 13:14, 14:1, 16:13 ym.), joille evankeliota piti ensin tarjota (Apt. 3:26, 13:46, Room. 1:16 ym). Vaikka Paavali mielellään julistikin evankeliota pakanille, hän aina meni ensin juutalaisten luo (Apt. 17:1-2, 10, 17 ym). Mutta kun juutalaiset paaduttivat itsensä totuuden sanalle ja sulkivat kokoushuoneensa häneltä, hän meni pakanain luo, jotka ottivat vastaan pelastuksen evankelion. Juutalaisten Kristusviha ja heidän hylkäyksensä tuotti Paavalille paljon sisäisiä taisteluja, kuten näemme Roomalaiskirjeestä (luvuissa 9-11), jossa hän laajasti käsittelee kysymystä. Paavali uskoi Israelin pelastumiseen ja näki pakanain luo vievän tiensä Pyhän Hengen määräämänä sekä Jumalan valmistuksena Israelin pelastumiselle.} 6. Vaellettuaan kautta koko saaren Pafoon asti tapasivat erään juutalaisen tietäjän ja väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus. {Barjeesus oli juutalaisten povarinoita, joka väitti voivansa taikakeinojen avulla ennustaa tulevia asioita. Hän oli niitä tietäjiä ja tähdistäennustajia, joita siihen aikaan esiintyi Rooman valtakunnassa ja jotka taikauskon yleisyyden vuoksi saivat myös ylhäisön kannatusta.} 7. Oleskeli käskynhaltijan Sergios Pauloksen luona, joka oli älykäs mies. Tämä kutsui luokseen Barnabaan ja Saulin ja halusi kuulla Jumalan sanaa. 8. Mutta Elimas, noita - sillä niin tulkitaan nimensä - vastusti heitä koettaen kääntää käskynhaltijaa pois uskosta. 9. Niin Saul, joka myös on nimeltä Paavali, täynnä Pyhää Henkeä katsoi tiukasti häneen ja sanoi: {Tässä mainitaan ensi kerran Paavalin kreikkalaisroomalainen nimi. Juutalaisten yleisen tavan mukaan hänellä oli sekä juutalainen (heprealainen) nimi Saul että kreikkalaisroomalainen nimi Paulos (Paavali).} 10. "Voi sinua, perkeleen sikiötä, kaiken vanhurskauden vihollista, täynnä kaikkea vilppiä ja kavaluutta, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä? 11. Nyt, katso, Herran käsi on päälläsi ja tulet sokeaksi etkä näe aurinkoa määräaikaan saakka." Heti päällensä lankesi kaihi ja pimeä. Kävi ympäri etsien taluttajaa. 12. Nähtyään, mitä oli tapahtunut, käskynhaltija uskoi ihmetellen Herran oppia. 13. Kun Paavali seuralaisineen oli purjehtinut Pafosta, tulivat Pamfylian Pergeen. Erottuaan heistä Johannes palasi Jerusalemiin. {Pamfylia, Vähän Aasian eteläosan maakunta, Pergen kaupunki sijaitsi sen rannikolla.} 14. Mutta he vaelsivat Pergestä eteenpäin ja saapuivat Pisidian Antiokiaan. Menivät sapatinpäivänä kokoushuoneeseen ja istuutuivat. {Pisidian Antiokia, ks. alaviittaa Apt. 6:5.} 15. Kun lakia ja profeettoja oli luettu, lähettivät kokoushuoneen esimiehet sanomaan heille: "Miehet, veljet, jos teillä on jokin kehoituksen sana kansalle, niin puhukaa." {Sinagoogan jumalanpalvelus, ks. alaviittaa Lk. 4:16. Kun Kirjoituksia oli luettu, saatettiin pitää lyhyt puhe tai saarna. Tämä ei ollut välttämätöntä, mutta jos kirjanoppineita oli läsnä, oli tavallista, että heitä pyydettiin puhumaan seurakunnalle.} 16. Niin Paavali nousi ja viittasi kädellä ja sanoi: "Miehet, israelilaiset ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaa! {"Jotka Jumalaa pelkäätte." Ks. alaviittoja Apt. 2:11 ja 10:2.} 17. Tämän Israelin kansan Jumala valitsi isämme ja korotti tämän kansan sen ollessa muukalaisena Egyptin maassa, ja vei heidät sieltä ulos kohotetulla käsivarrella. 18. Noin neljäkymmentä vuotta kärsi heidän tapojansa erämaassa. 19. Hävitettyään Kanaanin maasta seitsemän kansaa jakoi niitten maan heille perinnöksi. 20. Tämän jälkeen - noin neljäsataa viisikymmentä ajastaikaa myöhemmin - antoi tuomareja profeetta Samueliin asti. 21. Sitten anoivat kuningasta ja Jumala antoi heille Saulin, Kiisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta, neljäksikymmeneksi ajastajaksi. 22. Pantuaan hänet viralta herätti heille kuninkaaksi Daavidin, josta myös todisti sanoen: 'Olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka täyttää kaiken tahtoni.' 1. Sam. 13:14 23. Tämän siemenestä Jumala lupauksen mukaan herätti Israelille Vapahtajan, Jeesuksen, 24. sitten kun Johannes ennen Hänen esiintymistään oli saarnannut kääntymyksen kastetta kaikelle Israelin kansalle. 25. Ollessaan juoksunsa lopulla Johannes sanoi: 'En ole se, joksi minua luulette, mutta katso, jälkeeni tulee Hän, jonka kenkiä en ole arvollinen jaloista riisumaan.' 26. Miehet, veljet, Aaprahamin suvun lapset ja ne teistä, jotka pelkäätte Jumalaa, teille on tämän autuuden sana lähetetty. 27. Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät tunteneet Häntä eivätkä profeettain sanoja, joita joka sapatti luetaan, niin Hänet tuomitessaan toteuttivat heidän sanansa. 28. Löytämättä mitään kuoleman ansaitsevaa anoivat Pilatukselta, että Hänet surmattaisiin. 29. Täytettyään kaiken, mitä Hänestä oli kirjoitettu, ottivat Hänet alas puusta ja panivat hautaan. 30. Mutta Jumala herätti Hänet kuolleista. 31. Ilmestyi useina päivinä niille, jotka kanssaan olivat tulleet Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt ovat todistajansa kansan edessä. 32. Julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on isillemme annetun lupauksen täyttänyt meille, heidän lapsillensa, herättämällä Jeesuksen, 33. niin kuin myös toisessa salmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet Poikani, tänä päivänä Minä sinut synnytin.' Ps. 2:7 34. Ja että herätti Hänet kuolleista, niin ettei Hän enää palaja katoavaisuuteen, siitä sanoi näin: 'Annan teille Daavidin saamat luotettavat pyhät lupaukset.' Jes. 55:3 35. Sen tähden myös toisaalla sanoo: 'Et salli Pyhäsi nähdä maatumista.' Ps. 16:10 36. Sillä palveltuaan omaa sukukuntaansa Jumalan tahdon mukaan Daavid nukkui pois ja otettiin isäinsä tykö ja näki maatumisen. 37. Mutta Hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt maatumista. 38. Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että Hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus 39. ja että jokainen, joka uskoo, tunnustetaan Hänessä vanhurskaaksi kaikesta, mistä ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskautua. Room. 3:21-26{"Tunnustaa vanhurskaaksi" = julistaa synnin syyllisyydestä vapautetuksi Jumalan edessä. Vrt. Room. 3:21-26.} 40. Kavahtakaa siis, ettei teitä kohtaa se, mikä on puhuttu profeetoissa: 41. 'Katsokaa, halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa, sillä teon teen päivinänne, teon, jota ette totisesti uskoisi, jos joku sen teille kertoisi.'" 42. Juutalaisten mentyä ulos kokoushuoneesta pakanat pyysivät tulevana sapattina puhumaan heille niitä sanoja. 43. Kun kokoushuoneen väki hajaantui, seurasivat monet juutalaiset ja jumaliset käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta, jotka puhuivat heille ja kehoittivat pysymään Jumalan armossa. {"Jumaliset käännynnäiset." Vrt. jakeita 13 ja 26. Ks. alaviittoja Apt. 2:11 ja 10:2.} 44. Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuulemaan Jumalan sanaa. 45. Mutta nähdessään kansajoukot juutalaiset tulivat kiihkoa täyteen ja väittelivät herjaten Paavalin puheita vastaan. 46. Puhuen rohkeasti Paavali ja Barnabas sanoivat: "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava, mutta koska te työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne iankaikkisen elämän arvoisiksi, niin katso, käännymme pakanain puoleen. 47. Sillä näin on Herra meitä käskenyt: 'Olen pannut sinut pakanain valoksi, jotta olisit autuudeksi maan ääriin saakka.'" Jes. 49:6 48. Kuullessaan pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki, jotka oli säätty iankaikkiseen elämään. 49. Ja Herran sanaa levitettiin kautta koko maakunnan. 50. Mutta juutalaiset yllyttivät jumalisia ylhäisiä naisia ja kaupungin ensimäisiä miehiä ja nostivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan ja ajoivat heidät pois alueiltansa. 51. Niin puistivat tomun jaloistaan heitä vastaan ja menivät Ikonioniin. {"Puistaa tomu jaloistaan." Ks. alaviittaa Lk. 10:11. Ikonion (nyk. Konja), vanha kaupunki Vähän Aasian Lykaoniassa, suuren valtatien varrella. Lykaonia kuului Paavalin aikana Galatian hallintoalueeseen.} 52. Mutta opetuslapset täyttyivät ilolla ja Pyhällä Hengellä.



Kirjaudu
Rekisteröidy