1. Sen jälkeen Paavali vetäytyi Ateenasta ja meni Korinttoon. {Korintto oli Kreikan huomattavin kauppakaupunki. Sillä oli kolme satamaa, joista Kenkrea mainitaan Uudessa Testamentissa (Apt. 18:18, Room. 16:1). Korintossa oltiin vieraita uskontoja kohtaan suvaitsevampia kuin muissa Kreikan kaupungeissa. Korintto oli tunnettu ylellisyydestään ja paheistaan. Apostolien aikana se oli roomalaisen Akaian hallintoalueen pääkaupunki, jonka alaisuuteen kuului Kreikan eteläosa.}2. Tapasi siellä erään äsken Italiasta tulleen Akilas nimisen juutalaisen, syntyään pontolaisen, ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Paavali meni heidän luokseen. {Klaudius, ks. alaviittaa Apt. 11:28. Karkoitus tapahtui hänen kahdentenatoista hallintovuotenaan, mutta kielto kumottiin kaikessa hiljaisuudessa (vrt. Apt. 28:17, Room. 16:3).}3. Kun hänellä oli sama ammatti, jäi heidän luokseen ja teki työtä; olivat ammatiltaan teltantekijöitä.4. Keskusteli kokoushuoneessa joka sapatti ja taivutti sekä juutalaisia että kreikkalaisia.5. Kun Silas ja Timoteus tulivat alas Makedoniasta, Paavali oli kokonaan kiinni sanan julistamisessa todistaessaan juutalaisille Jeesuksen Kristukseksi.6. Kun he siis vastustivat ja herjasivat, puisti hän vaatteitansa ja sanoi heille: "Verenne päänne päälle! Viatonna menen tästä lähin pakanain tykö." {"Puistaa tomu vaatteistaan." Ks. alaviittaa Lk. 10:11.}7. Lähti sieltä ja tuli erään Titius Justus nimisen jumalaapelkääväisen miehen taloon. Talonsa oli aivan kokoushuoneen vieressä. {"Jumalaapelkääväinen." Ks. alaviittoja Apt. 2:11 ja 10:2.}8. Mutta kokoushuoneen esimies Krispos ja koko perhekuntansa uskoivat Herraan. Myös monet kuuntelevat korinttolaiset uskoivat ja kastettiin.9. Herra sanoi yöllä näyssä Paavalille: "Älä pelkää, vaan puhu äläkä vaikene,10. sillä Minä olen kanssasi, eikä kukaan ole ryhtyvä sinuun tehdäkseen sinulle pahaa, sillä Minulla on paljo kansaa tässä kaupungissa."11. Niin viipyi heidän keskellään ajastajan ja kuusi kuukautta opettaen Jumalan sanaa.12. Mutta Gallionin ollessa Akaian käskynhaltijana juutalaiset yksimielisesti nousivat Paavalia vastaan ja veivät hänet tuomioistuimen eteen {Gallion oli filosofi Senecan veli. Paavalin elämäntyön ajanmääritysten kannalta on erittäin tärkeä se Delfistä katkelmina löydetty, kiveen kirjoitettu keisari Klaudiuksen kirje, josta käy ilmi, että Gallion oli Akaian maaherrana heinäkuun alusta 51 kesään 52.}13. sanoen: "Tämä viettelee ihmisiä palvelemaan Jumalaa vastoin lakia."14. Mutta kun Paavali aikoi avata suunsa, sanoi Gallion juutalaisille: "Jos oli kysymyksessä jokin rikos tai häijy ilkityö, voisin kärsivällisesti kuunnella teitä, oi juutalaiset.15. Mutta kun on kysymys opista ja nimistä ja teidän laistanne, huolehtikaa itse, sillä minä en tahdo olla niitten tuomarina."16. Ajoi heidät pois tuomioistuimen edestä.17. Niin kaikki kreikkalaiset ottivat kiinni Soosteneen, kokoushuoneen esimiehen, ja löivät häntä tuomioistuimen edessä, eikä Gallion välittänyt siitä mitään.18. Mutta Paavali viipyi siellä vielä useita päiviä. Jätti sitten veljille hyvästit ja purjehti Syyriaan mukanaan Priskilla ja Akilas. Oli leikkauttanut tukkansa Kenkreassa, sillä hänellä oli lupaus. 4. Moos. 6:2{Kenkrea oli Korinton itäinen satamakaupunki. Ks. alaviittaa jakeeseen 1. "Lupaus" oli nasiirilupaus. Ks. 4 Moos. 6:2 ss. Se kesti tavallisesti kolmekymmentä päivää, joitten aikana nasiiri ei mm. saanut leikata hiuksiaan. Lupaus koski yleensä jotakin uskonnollista palvelusta.}19. Tuli Efesoon ja jätti heidät sinne. Itse meni kokoushuoneeseen ja keskusteli juutalaisten kanssa. {Efeso, kaupunki Vähän Aasian länsirannikolla, Paavalin aikana roomalaisen Aasian hallintoalueen (ks. alaviittoja Apt. 2:9, 16:6) pääkaupunki. Se oli Rooman valtakunnan neljänneksi suurin kaupunki ja koko Vähän Aasian käsittäneen kauppaliikenteen keskus.}20. Pyysivät häntä viipymään kauemmin, mutta ei suostunut,21. vaan jätti heille hyvästit sanoen: "Palaan luoksenne, jos Jumala suo." Niin purjehti Efesosta.22. Noustuaan maihin Kesareassa vaelsi ylös Jerusalemiin, tervehti seurakuntaa ja meni sitten alas Antiokiaan. {Seurakunta tarkoittaa tässä Jerusalemin paikallisseurakuntaa.}23. Viivyttyään jonkin aikaa lähti matkaan kulkien järjestään kautta Galatian maakunnan ja Frygian, vahvistaen kaikkia opetuslapsia.24. Efesoon saapui muuan juutalainen, nimeltä Apollo, syntyään aleksandrialainen, kaunopuheinen mies ja väkevä Kirjoituksissa. {Apollo oli luultavasti koulutettu juutalaisten kirjanoppineitten viisauden tuntemiseen. Juutalaisten oppineitten tärkeänä keskuksena oli Egyptin Aleksandria ja tunnetuimpana edustajana filosofi Filon. Vanhaa Testamenttia tulkittiin allegorisesti, ts. tekstin sanojen takaa etsittiin kätkettyä, salaista merkitystä. Apollo uskoi Jeesuksen Vapahtajaksi. Hänellä oli hyvät tiedot Jeesuksen julistuksesta ja teoista. Mutta Apollon kristillinen näkemys oli epätäydellinen, kun hän ei mm. tuntenut kristillistä kastetta.}25. Hänelle oli opetettu Herran tie, ja hengessä palavana puhui ja opetti tarkoin Jeesuksesta tuntien ainoasti Johanneksen kasteen.26. Alkoi rohkeasti puhua kokoushuoneessa. Mutta kuunneltuaan häntä Priskilla ja Akilas ottivat hänet luokseen ja selittivät hänelle tarkemmin Jumalan tien.27. Kun tahtoi mennä Akaiaan, veljet kirjoittivat opetuslapsille kehoittaen heitä vastaanottamaan hänet. Saavuttuaan oli armon kautta suureksi avuksi uskoon tulleille.28. Kumosi näet voimallisesti julkisesti juutalaisten väitteet osoittaen Kirjoituksista, että Jeesus on Kristus.