1. Kun meteli oli asettunut, Paavali kutsui opetuslapset luoksensa. Kehoitettuaan heitä jätti hyvästit ja lähti matkustamaan Makedoniaan.2. Kuljettuaan niitten paikkakuntain läpi ja kehoitettuaan heitä monin sanoin tuli Kreikkaan.3. Oleskeli siellä kolme kuukautta. Juutalaisten tehtyä häntä vastaan salahankkeen hänen aikoessaan purjehtia Syyriaan heräsi hänessä ajatus palata Makedonian kautta.4. Häntä seurasivat Aasiaan saakka berealainen Soopeter, Pyrroksen poika, ja tessalonikalaisista Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen Gaius, Timoteus sekä aasialaiset Tykikos ja Trofimos.5. Mentyään edellä nämä vartoivat meitä Trooaassa.6. Mutta me purjehdimme hapattomain leipäin juhlan jälkeen Filippistä ja tulimme viidessä päivässä heidän luokseen Trooaaseen, jossa viivyimme seitsemän päivää. {"Hapattomain leipäin juhla." Ks. alaviittaa Mt. 26:17.}7. Viikon ensimäisenä päivänä, kun olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssaan ja jatkoi puhetta keskiyöhön saakka. {"Viikon ensimäinen päivä" = sapatin jälkeinen päivä. Ks. alaviittaa Mt. 28:1. Vrt. myös 1 Kor. 16:2, Ilm. 1:10. "Murtamaan leipää", ts. viettämään Pyhää ehtoollista. Vrt. Apt. 2:42.}8. Monta lamppua oli palamassa yläsalissa, jossa olimme koolla.9. Niin muuan nuorukainen, nimeltä Eutikos, istui ikkunalla vaipuen sikeään uneen, kun Paavali puhui kauan, ja uneen vaipuneena putosi kolmannesta kerroksesta alas ja nostettiin kuolleena.10. Mutta mentyään alas Paavali laskihe hänen päälleen, kiersi kätensä ympärille ja sanoi: "Älkää olko levottomia, sillä hänen henkensä on hänessä."11. Meni ylös, mursi leipää ja söi. Puheli kauan, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkaan.12. Toivat pojan elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi.13. Mutta me menimme edellä laivalle ja purjehdimme Assoon. Sieltä aioimme ottaa Paavalin laivaan, sillä oli niin määrännyt aikoen itse kulkea jalan. {Alkutekstin teonsana merkitsee selvästi "kulkea jalan". Kirkkoraamattu kääntää epätarkasti ja seuraa Ruotsin kirkkoraamatun sanontaa ("kulkea maitse").}14. Kun yhtyi meihin Assossa, toimme hänet laivaan ja tulimme Mitileneen. {Asso, Mysian rantakaupunki, noin päivämatkan päässä etelään Trooaasta.}15. Purjehdittuamme sieltä saavuimme seuraavana päivänä Kion kohdalle ja toisena päivänä laskimme Samoon. Seuraavana päivänä tulimme Miletoon. {Mitilene, kaupunki Lesbos-saarella vastapäätä Assoa. Paavalin aikana se oli roomalaiseen Aasian maakuntaan kuuluva vapaakaupunki.}16. Paavali oli näet päättänyt purjehtia Efeson ohi, jottei tulisi kuluttaneeksi aikaa Aasiassa, sillä kiiruhti ollakseen - mikäli hänelle mahdollista - helluntaipäivänä Jerusalemissa. {Mileto, kaupunki Efeson eteläpuolella, noin kahden päivämatkan päässä.}17. Miletosta lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat.18. Heidän saavuttuaan tykönsä sanoi heille: "Tiedätte, kuinka ensimäisestä päivästä asti, jona Aasiaan tulin, olen kaiken aikaa ollut kanssanne19. palvellen Herraa kaikessa nöyränä ja monin kyynelin ja koettelemuksin, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeitten tähden, {Oikea nöyryys on täyttä antautumista Jumalan tahtoon.}20. kuinka en ole vetäynyt pois julistamasta teille kaikkea, mistä on hyötyä, ja opettamasta teitä julkisesti ja huone huoneelta,21. vakaasti todistaen sekä juutalaisille että kreikkalaisille kääntymyksestä Jumalan puoleen ja uskosta Herraamme Jeesukseen Kristukseen.22. Mutta katso, nyt matkustan hengessä sidottuna Jerusalemiin tietämättä, mikä minua siellä kohtaa, {"Hengessä sidottuna." Pyhä Henki määräsi, mihin Paavalin tuli mennä. Vrt. Apt. 16:6s, 18:21.
ss Elämä sinänsä ei ollut Paavalille kallis, vaan hänen ainoana halunaan oli täyttää palvelutehtävä, jonka hän oli saanut Kristukselta. Ihmisten hyvää tarkoittavista varoituksista huolimatta hän mieluummin totteli Jumalaa eikä väistänyt vaikeuksia.}23. paitsi että Pyhä Henki joka kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja vaivat minua vartovat.24. Mutta en mistään välitä enkä pidä henkeäni itselleni kalliina, iloiten täyttääkseni juoksuni ja sen viran, jonka Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankelion todistamisen.25. Nyt, katso, tiedän, ettette enää näe kasvojani, ei yksikään teistä, joitten keskellä olen vaeltanut saarnaten Jumalan valtakuntaa.26. Sen tähden todistan teille tänä päivänä, että olen viaton kaikkeen vereen. Ap. t. 18:6{Vrt. Apt. 18:6. Paavali tarkoittaa, ettei hän ole laiminlyönyt tehtäväänsä ja ettei siis hänen tähtensä kukaan joudu kadotukseen.}27. Sillä en ole vetäynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan neuvoa.28. Ottakaa siis vaari itsestänne ja koko laumasta, johon Pyhä Henki on pannut teidät kaitsijoiksi, paimentamaan Jumalan seurakuntaa, jonka omalla verellään on itselleen ansainnut. Ef. 4:11; 1. Piet. 5:1{"Seurakunnan kaitsija" (kreik. episkopos, josta tulee sana "piispa"). Jakeessa 17 heitä kutsutaan vanhimmiksi. Vrt. Apt. 14:23. He olivat seurakunnan johtajia ja heidän tuli hoitaa sitä niin kuin paimen kaitsee laumaansa, opettaa Kirjoituksia, johtaa jumalanpalveluksia sekä vastata sielunhoidosta. Ks. Ef. 4:11, 1 Piet. 5:1s.}29. Sillä tiedän, että lähtöni jälkeen keskellenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä.30. Omasta joukostanne nousee miehiä, jotka puhuvat väärää puhetta vetääkseen opetuslapset mukaansa.31. Valvokaa siis, muistaen, että kolmeen vuoteen en ole lakannut yötä päivää kyynelin neuvomasta itsekutakin.32. Ja nyt jätän teidät Jumalan ja armonsa sanan haltuun, Hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa. {"Perintöosa" tarkoittaa iankaikkista elämää. Pyhitetyt, pyhät, ks. alaviittaa Apt. 9:13.}33. En ole halunnut kenenkään hopeata tai kultaa tai vaatteita,34. vaan tiedätte itse, että nämä käteni ovat palvelleet minun ja seuralaisteni tarpeiksi.35. Kaikki asiat näytin teille, että näin ponnistellen tulee huolehtia heikoista ja muistaa Herran Jeesuksen sanat - että itse sanoi: 'Onnellisempaa on antaa kuin ottaa.'" {Näitä Jeesuksen sanoja ei ole evankeliossa. Ne ovat säilyneet suullisesti.}36. Tämän sanottuaan polvistui ja rukoili kaikkien heidän kanssaan.37. Kaikki itkivät haikeasti, heittäysivät Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä kiihkeästi.38. Eniten heitä suretti se sana, jonka oli sanonut, etteivät enää tule näkemään hänen kasvojaan. Saattoivat hänet laivaan.