1. Kun erottuamme heistä olimme purjehtineet, laskimme suoraan ja tulimme Koosiin, seuraavana päivänä Rodokseen ja sieltä Pataraan. {Koos, Rodos, saaria Vähän Aasian lounaisrannikolla. Patara, tärkeä satamakaupunki Lyykiassa, Vähän Aasian etelärannikolla.}2. Tavattuamme laivan, joka oli menossa Foinikiaan, astuimme siihen ja läksimme purjehtimaan.3. Saatuamme Kypron näkyviimme ja jätettyämme sen vasemmalle purjehdimme Syyriaan ja nousimme maihin Tyyrossa, sillä siellä oli laivan määrä purkaa lastinsa.4. Tavattuamme opetuslapset viivyimme siellä seitsemän päivää. Hengen vaikutuksesta kehoittivat Paavalia olemaan menemättä Jerusalemiin. {"Hengen vaikutuksesta." Paavalin seurueessa oli niitä, joilla oli profetoimisen armolahja ja jotka ennustivat, että "kahleet ja vaivat" (Apt. 20:23) odottivat apostolia Jerusalemissa. Siksi he neuvoivat häntä luopumaan matkasta, mutta Paavali itse tiesi, että Jumala tahtoi hänen tekevän tämän matkan kahleista ja vaivoista huolimatta (Apt. 20:22).}5. Mutta vietettyämme loppuun ne päivät läksimme matkaan ja kaikki saattoivat meitä vaimoineen ja lapsineen kaupungin ulkopuolelle saakka. Rannalla laskeusimme polvillemme ja rukoilimme.6. Jätettyämme toisillemme hyvästit astuimme laivaan, ja palasivat koteihinsa.7. Purjehtimisemme päätteeksi saavuimme Tyyrosta Ptolemaikseen. Tervehdimme veljiä ja viivyimme päivän luonansa. {Ptolemais eli Akko, ikivanha kanaanilainen kaupunki Välimeren rannalla, nykyisen Haifan kaupungin pohjoispuolella. Sillä oli hyvä luontainen satama.}8. Seuraavana päivänä läksimme matkaan ja tulimme Kesareaan. Menimme evankelista Vilpun kotiin - hän oli yksi niistä seitsemästä - ja jäimme tykönsä. Ap. t. 6:5; Ap. t. 8:5{Ks. Apt. 6:5, 8:5ss.}9. Hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, jotka profetoivat.10. Viipyessämme useita päiviä Juudeasta tuli muuan profeetta, nimeltä Agabos.11. Tultuaan luoksemme otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin.'" {Vertauskuvallinen sitominen muistutti Vanhan Testamentin profeettain julistukseen liittyviä tekoja, jotka havainnollistivat heidän sanojansa. Vrt. Jer. 18:1ss, 19:1ss.}12. Kuultuamme tämän pyysimme sekä me että paikalliset veljet, ettei menisi Jerusalemiin.13. Mutta Paavali vastasi: "Mitä teette, kun itkette ja särjette sydäntäni? Sillä olen valmis, en ainoasti sidottavaksi, vaan myös kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."14. Kun ei taipunut, niin rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto."15. Niitten päivien jälkeen satuloimme ratsut ja menimme ylös Jerusalemiin.16. Kanssamme lähti opetuslapsia Kesareasta ja veivät meidät erään vanhan opetuslapsen, kyprolaisen Mnasonin luo, siellä majaillaksemme.17. Saavuttuamme Jerusalemiin veljet ottivat meidät iloiten vastaan.18. Seuraavana päivänä Paavali meni kanssamme Jaakon tykö, ja kaikki vanhimmat tulivat koolle. {Jaako, ks. alaviittaa Apt. 12:17.}19. Tervehdittyään heitä kertoi kohta kohdalta, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt pakanain keskellä.20. Kuultuaan ylistivät Jumalaa. Sanoivat hänelle: "Näet, veli, kuinka tavattoman suuri joukko juutalaisia on tullut uskoon, ja kaikki ovat lainkiivailijoita.21. Heille on kerrottu sinusta, että opetat kaikille pakanain seassa asuville juutalaisille luopumusta Mooseksesta, sanoen, ettei heidän pidä leikata lapsia eikä vaeltaa säännösten mukaan. {"On kerrottu..." Jaako ja vanhimmat tiesivät, että tämä oli panettelua, mutta he halusivat, että panettelu torjutaan. Paavali opetti, ettei pakanakristittyjen tarvinnut antautua leikattaviksi eikä pitää rituaalista lakia. Muiden apotolien tavoin hän opetti, ettei ihmisen pelastumiseen tarvita muuta kuin Kristus (Room. 3:21-26). Mutta hän ei koskaan väittänyt, että juutalaiskristittyjen tuli luopua rituaalisen lain noudattamisesta. Itse hän seurasi näitä lakeja ollessaan juutalaisten seurassa (Apt. 16:3, 1 Kor. 9:20).}22. Miten siis on? Varmasti saavat kuulla sinun tulleen.23. Tee siis tämä, minkä sinulle sanomme: Meillä on täällä neljä miestä, joilla on lupaus täytettävänä. {"Lupauksella tarkoitetaan nasiirilupausta (ks. 4 Moos. 6:14s). Siihen liittyvien uhrien kustannukset olivat korkeat. Vaikuttaa ilmeiseltä, että suostuessaan pyytöön Paavali teki virheen. Hänen tekonsa ainoana tarkoituksena oli rauhan säilyttäminen, mutta se ei onnistunut.}24. Ota ne luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssaan ja maksa kulut heidän puolestaan, jotta saisivat ajattaa tukkansa. Sillä kaikki huomaavat, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinä vaellat lakia täyttäen.25. Mutta uskoon tulleista pakanista olemme päättäneet ja kirjoittaneet, ettei heidän tarvitse muuta kuin karttaa epäjumalille uhrattua ja verta ja tukehtunutta ja haureutta."26. Silloin Paavali otti nuo miehet luokseen ja kun seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, meni pyhäkköön ilmoittaen puhdistumispäivien päättymisen ajan - kunnes heidän kunkin puolesta oli tuotu uhri.27. Mutta kun ne seitsemän päivää olivat päättymässä, näkivät Aasiasta olevat juutalaiset hänet pyhäkössä, kiihoittivat kaiken kansan ja kävivät häneen käsiksi huutaen: {Pyhäköllä tarkoitetaan tässä koko sisempää pyhäkköaluetta, johon vain israelilaisilla oli pääsy. Siihen kuului itse temppelirakennus, johon vain papit pääsivät, sekä miesten esipiha ja naisten esipiha. Pakanilta oli kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty pääsy tälle alueelle. Erottavaan väliseinään (vrt. Ef. 2:14) oli kiinnitetty 13 kivistä kieltotaulua, joista yksi on vielä tallella Istanbulin museossa.}28. "Israelin miehet, auttakaa! Tämä on se mies, joka kaikkialla opettaa kaikkia ihmisiä tätä kansaa ja lakia ja paikkaa vastaan, onpa tuonut kreikkalaisiakin pyhäkköön ja saastuttanut tämän pyhän paikan."29. Olivat näet ennen nähneet efesolaisen Trofimoksen kaupungilla hänen kanssaan ja luulivat Paavalin tuoneen hänet pyhäkköön.30. Niin koko kaupunki joutui liikkeelle ja väkeä juoksi kokoon. Otettuaan Paavalin kiinni raastoivat hänet ulos pyhäköstä, ja heti portit suljettiin.31. Mutta kun tahtoivat tappaa hänet, tuli sotaväenosaston komentajalle sana, että koko Jerusalem oli kuohuksissa. {"Sotaväenosaston komentaja" oli Antonian linnaan sijoitetun roomalaisen rykmentin päällikkö. Antonian linna oli temppelivuoren luoteisessa kulmassa. Tämän rykmentin (eli kohortin) vahvuus oli tavallisesti kuusisataa miestä. Vrt. alaviittaa Apt. 10:1.}32. Tämä otti heti mukaan sotilaita ja sadanpäämiehiä ja riensi alas heidän luoksensa. Nähtyään komentajan ja sotilaat he lakkasivat lyömästä Paavalia.33. Astuen esiin komentaja otatti hänet kiinni ja käski sitoa kaksin kahlein ja kysyi, kuka oli ja mitä oli tehnyt.34. Mutta kansajoukossa huusivat toiset sitä, toiset tätä. Kun ei melun tähden saanut varmaa tietoa, käski kuljettaa hänet kasarmiin.35. Paavalin tultua portaille sotamiehet kantoivat häntä kansan väkivallan tähden,36. sillä suuri väkijoukko seurasi perässä huutaen: "Vie pois hänet!"37. Kun Paavalia oltiin viemässä sisälle kasarmiin, hän sanoi komentajalle: "Onko minun lupa sanoa sinulle jotakin?" Niin tämä sanoi: "Osaatko kreikkaa?38. Etkö siis olekaan se egyptiläinen, joka ennen näitä päiviä kiihoitti kapinaan ja vei erämaahan ne neljätuhatta sikarilaista?" {Alkukielen sana sikarios tulee latinan sanasta sicarius (tai sica), tikari, ja tarkoittaa yleensä salamurhaajaa, murhamiestä, tai erityisesti kansalliskiihkoisen juutalaisen äärimmäisyysryhmän jäseniä. Tästä egyptiläisen juutalaisen johtamasta kapinasta kirjoittaa myös juutalainen historioitsija Josefus.}39. Niin Paavali sanoi: "Olen juutalainen mies, Kilikian tunnetun kaupungin, Tarson, kansalainen. Pyydän sinua, salli minun puhua kansalle."40. Kun hän salli, niin Paavali, seisoen portailla, viittasi kädellä kansalle, ja kun oli syntynyt syvä hiljaisuus, puhui heprean kielellä sanoen: