Apostolien tekoja
1. Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Sinun on lupa puhua puolestasi." Silloin Paavali ojensi kätensä ja lausui puolustuksekseen:
2. "Tunnen itseni onnelliseksi, kuningas Agrippa, kun saan edessäsi tänä päivänä puolustautua kaikesta siitä, mistä juutalaiset minua syyttävät,
3. varsinkin, koska olet juutalaisten kaikkien tapojen ja riitakysymysten tuntija. Sen vuoksi pyydän sinua kärsivällisesti minua kuuntelemaan.
4. Kaikki juutalaiset tuntevat siis elämäni nuoresta asti, koska alusta alkaen olen liikkunut kansani keskellä Jerusalemissa.
5. Tuntevat minut ennestään, jos tahtovat todistaa, että uskontomme ankarimman lahkon mukaan elin fariseuksena.
6. Nyt seison tuomittavana sen tähden, että panen toivoni siihen lupaukseen, jonka Jumala on antanut isille
7. ja jonka toteutumiseen kaksitoista sukukuntaamme yötä ja päivää herkeämättä Jumalaa palvellen toivovat pääsevänsä. Tämän toivon tähden, kuningas Agrippa, juutalaiset minua syyttävät.
8. Miksi teistä on uskomatonta, että Jumala herättää kuolleet?
9. Luulinpa minäkin, että minun tuli paljon toimia Jeesuksen, Nasaretilaisen, nimeä vastaan.
10. Niin teinkin Jerusalemissa. Suljin paljon pyhiä vankiloihin saatuani ylipapeilta vallan, ja kun heitä tapettiin, äänestin puolesta.
11. Kaikissa kokoushuoneissa koetin rankaisemalla usein pakottaa heitä rienaamaan. Raivotessani ylenmäärin heitä vastaan vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka.
12. Kun näissä aikeissa matkustin Damaskoon, mukanani ylipappien valtuus ja suostumus,
13. näin, kuningas, tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon loistetta kirkkaamman, loistavan minun ja matkatoverieni ympärillä.
14. Vaivuimme kaikki maahan, ja kuulin äänen puhuvan minulle heprean kielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työlästä on sinun potkia tutkainta vastaan.'
15. Niin sanoin: "Kuka olet, Herra?' Herra sanoi: 'Minä olen Jeesus, jota vainoat.
16. Mutta nouse ja seiso jaloillasi. Sillä sitä varten ilmestyin sinulle, että asettaisin sinut palvelijaksi ja sen todistajaksi, mitä varten Minut näit ja mitä varten sinulle vielä ilmestyn,
17. pelastaen sinut tämän kansan sekä pakanain käsistä, joitten luo nyt sinut lähetän
18. avaamaan silmänsä, jotta kääntyisivät pimeästä valoon ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat synnit anteeksi ja perintöosan niitten joukossa, jotka ovat pyhitetyt uskon kautta Minuun.'
19. Sen tähden, kuningas Agrippa, en ollut tottelematon taivaalliselle näylle,
20. vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, sitten koko Juudean maalle ja pakanille kääntymystä ja palaamista Jumalan puoleen tekemällä kääntymyksen mukaisia tekoja.
21. Tämän tähden juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä ja yrittivät surmata.
22. Jumalan avun saaneena olen siis tähän päivään asti seisonut todistamassa sekä pienille että suurille, puhumatta muuta kuin mitä sekä profeetat että Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan,
23. että Kristuksen pitää kärsimän ja ensimäisenä kuolleitten joukosta nousseena julistaman valoa tälle kansalle ja pakanille."
24. Hänen näin puolustautuessaan sanoi Festus suurella äänellä: "Olet hullu, Paavali, paljot kirjoitukset hulluttavat sinut."
25. Mutta Paavali sanoo: "En ole hullu, korkea-arvoinen Festus, vaan puhun totuuden ja terveen järjen sanoja.
26. Kuningas kyllä tietää nämä, minkä vuoksi puhunkin hänelle rohkeasti. Sillä en usko minkään näistä olevan häneltä salassa, koska nämä eivät ole missään syrjäsopessa tehtyjä.
27. Uskotko, kuningas Agrippa, profeettoja? Tiedän, että uskot."
28. Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Vähälläpä luulet taivuttavasi minut kristityksi."
29. Mutta Paavali sanoi: "Joko vähällä tai paljolla - toivoisin Jumalan edessä, ettet ainoasti sinä, vaan myös kaikki, jotka minua tänään kuuntelevat, tulisivat sellaisiksi kuin minä olen, näitä kahleita lukuunottamatta."
30. Hänen näin sanottuaan kuningas nousi ja maaherra ja Bernike sekä ne, jotka istuivat heidän kanssaan.
31. Mennessään puhuivat keskenänsä sanoen: "Tämä ihminen ei harjoita mitään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet."
32. Ja Agrippa sanoi Festukselle: "Tämän miehen olisi voinut päästää irti, ellei olisi vedonnut keisariin."