Kirje heprealaisille
1. Sillä jokainen ylipappi, ollen ihmisten joukosta otettu, asetetaan ihmisten puolesta Jumalalle kuuluviin, se on: uhraamaan lahjoja ja uhreja syntien edestä,
2. ja hän voi säälien kohdella tietämättömiä ja eksyviä, koska itsekin on heikkouden alainen.
3. Tämän tähden hänen täytyy, samoin kuin kansan puolesta, niin itsensäkin puolesta uhrata syntien edestä.
4. Eikä kukaan sitä arvoa itselleen ota, vaan on Jumalan kutsuma niin kuin Aaronkin.
5. Niinpä Kristuskaan ei korottanut itseään tullakseen ylipapiksi, vaan Hän, joka sanoi Hänelle: "Sinä olet poikani, tänä päivänä Sinut synnytin",
6. niin kuin myös toisessa paikassa sanoo: "Sinä olet pappi iäti Melkisedekin järjestyksen mukaan."
7. Lihansa päivinä Hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi anomuksia ja rukouksia sille, joka voi Hänet kuolemasta pelastaa, ja Häntä kuultiin jumalanpelkonsa vuoksi.
8. Vaikka oli Poika, Hän oppi kuuliaisuutta siitä, mitä kärsi,
9. ja päästyään täydelliseksi tuli iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat Hänelle kuuliaiset,
10. Hän, jota Jumala nimittää "ylipapiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan".
11. Tästä meillä on paljo sanottavaa ja sitä on vaikea selittää, koska olette käyneet hitaiksi kuulemaan.
12. Sillä te, joitten pitäisi ajan puolesta olla opettajia, olette taas sen tarpeessa, että teille opetetaan Jumalan sanojen ensimäisiä alkeita, ja olette käyneet maitoa eikä vahvaa ruokaa tarvitseviksi.
13. Sillä jokainen, joka nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä on lapsi.
14. Vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä, joitten aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet hyvän ja pahan erottamiseen.