Kirje heprealaisille

1. Näin oli tosin ensimäiselläkin liitolla jumalanpalvelussäännöt ja maallinen pyhäkkö. 2. Oli näet valmistettu maja, etumainen, jossa oli sekä lampunjalka että pöytä ja näkyleivät, ja sen nimi on "pyhä". 3. Mutta toisen esiripun takana maja, jonka nimi on "kaikkeinpyhin": 4. siinä oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, yltympäri kullalla päällystetty, jossa kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton taulut {Kultainen suitsutusalttari oli pyhässä, esiripun edessä, mutta se luetaan tässä kuuluvaksi kaikkeinpyhimpään, koska suitsutuksen savun tuli nousta sinne "Herran kasvojen eteen" (2 Moos. 30:8). Suitsutusalttari oli sytytettävä joka päivä, siksi sen oli oltava esiripun edessä. Juutalaisen perimätiedon kokoelman, Misnan, mukaan ylipappi toi suitsutusalttarin kerran vuodessa, suurena sovintopäivänä, kaikkeinpyhimpään.} 5. ja sen päällä kirkkauden kerubit varjostamassa armoistuinta. Näistä ei nyt käy puhuminen kustakin erikseen. 2. Moos. 25:22{Kerubit, ks. 2 Moos. 25:22. Armoistuin, ks. alaviittaa Room. 3:25.} 6. Kun kaikki on näin järjestetty, menevät papit joka aika etumaiseen majaan jumalanpalvelusta toimittaen, 7. mutta toiseen majaan menee ainoasti ylipappi kerran ajastajassa, ei ilman verta, jonka uhraa itsensä ja kansan tahattomien syntien puolesta. 3. Moos. 16:1{Suurena sovintopäivänä ylipappi meni kaikkeinpynimpään. Ks. 3 Moos. 16.} 8. Näin Pyhä Henki osoittaa, että tie kaikkeinpyhimpään ei ole vielä tullut ilmi, kun etumainen maja yhä seisoo. 9. Tämä on nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen mukaan uhrataan lahjoja ja uhreja, jotka eivät kykene tekemään uhripalveluksen toimittajaa omassatunnossa täydelliseksi 10. ja jotka, niin kuin ruuat ja juomat ja erilaiset pesot ja lihan säännöt, ovat olemassa ainoasti oikean järjestyksen aikaan asti. 11. Kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylipapiksi, niin Hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsin tehty, ei siis tätä luomakuntaa, 12. meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeenpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. {Lunastus, ks. alaviittaa Room. 3:24.} 13. Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihapuhtauteen, {"Lihanpuhtaus" tarkoittaa jumalanpalvelusmenoissa tarvittavaa ulkonaista puhtautta. Ks. alaviittaa Mk. 7:2.} 14. kuinka paljoa enemmän Kristuksen veri, Hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistaa omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa. {"Kuolleet teot." Ks. alaviittaa 6:1.} 15. Sen vuoksi Hän on uuden liiton välimies, jotta - koska kuolema on tapahtunut lunastukseksi ensimäisen liiton aikaisista rikkomuksista - ne, jotka ovat kutsutut, saisivat lupauksen iankaikkisesta perinnöstä. 16. Sillä missä on testamentti, siinä täytyy tekijän kuoleman tulla osoitetuksi; {"Testamentti." Alkukielen sana (diatheekee) merkitsee sekä liittoa että testamenttia. Ks. alaviittaa Mt. 26:28 ja vrt. Gal. 3:17.} 17. sillä testamentti on pätevä kuoleman jälkeen, koska se ei milloinkaan ole voimassa tekijän eläessä. 18. Sen vuoksi ei ensimäistäkään liittoa verettä vihitty. 19. Sillä puhuttuaan kaikelle kansalle kaikki käskyt lain mukaan Mooses otti vasikkain ja kauristen veren ynnä vettä ja purppuravillaa ja isoppia ja vihmoi sekä itse, kirjan että kaiken kansan 20. sanoen: "Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on teille säätänyt." 21. Samoin vihmoi verellä majankin ja kaikki jumalanpalvelukseen kuuluvat välineet. 22. Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, eikä ilman verenvuodatusta ole anteeksiantoa. 23. On siis välttämätöntä, että taivaallisten kuvat tällä tavoin puhdistetaan, mutta taivaalliset itse paremmilla uhreilla kuin nämä. 24. Sillä Kristus ei mennyt käsin tehtyyn kaikkeinpyhimpään, joka on oikean kuva, vaan itse taivaaseen - nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme - 25. eikä uhraamaan itseänsä monta kertaa, niin kuin ylipappi joka ajastaika menee kaikkeinpyhimpään vierasta verta mukanaan, 26. sillä muuten Hänen olisi pitänyt kärsiä monta kertaa mailman perustamisesta asti. Mutta nyt Hän on kerran ilmestynyt mailmanaikain lopulla poistaakseen synnin uhraamalla itsensä. Gal. 4:4{"Mailmanaikain lopulla", ts. kun kaikki vanhan liiton aikaiset valmistelut oli tehty ja aika oli täyttynyt. Vrt. Gal. 4:4.} 27. Ja samoin kuin ihmisten osana on kerran kuolla, mutta sen jälkeen tulee tuomio, 28. samoin Kristuskin, kerran uhrattuna kantaakseen monien synnit, on toistamiseen ilman syntiä ilmestyvä autuutena niille, jotka Häntä vartovat. Ap. t. 1:10; Fil. 3:20{"Toistamiseen", ks. Apt. 1:10, Fil. 3:20.}