Evankelio Luukaalta

1. Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta keskellämme toteutuneista tapahtumista {Luuk. 1:1-4. Luukas on omistanut molemmat teoksensa Teofilus-nimiselle henkilölle, joka luultavasti oli saanut opetusta kristinuskossa, mutta ei vielä liene kääntynyt kristityksi (vrt. jae 4). Puhuttelua "korkea-arvoinen" käytettiin korkeassa virka- tai muussa asemassa olevista henkilöistä, ja on mahdollista, että Teofilus oli Rooman valtakunnan virkamies.} 2. sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat olleet silminnäkijöitä ja Sanan palvelijoita, 3. päätin minäkin tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki kirjoittaa järjestyksessä sinulle, korkea-arvoinen Teofilus, 4. jotta oppisit tuntemaan niitten sanain varmuuden, jotka sinulle on opetettu. 5. Juudean kuninkaan Herodeen päivinä oli muuan pappi nimeltä Sakaria, Abian osastoa. Vaimonsa oli Aaronin tyttäriä nimeltä Elisabet. {Herodes Suuri, ks. alaviittaa Mt. 2:1. Juudean maalla tarkoitetaan tässä koko Palestinaa, sillä se oli Herodeen valtakuntana. Papisto oli temppelipalvelua varten jaettu kahteenkymmeneen neljään osastoon, joista kukin oli vuorossa viikon. Ks. 1 Aik. 24.} 6. Olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen nuhteettomina kaikissa Herran käskyissä ja säännöksissä. 7. Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön, ja molemmat olivat elinpäivissä pitkälle ehtineet. 8. Niin tapahtui hänen suorittaessaan papin tehtäviä osastonsa vuorolla Jumalan edessä, 9. että hän pappistehtävien tavan mukaan sai arvonnassa osakseen mennä Herran temppeliin suitsuttamaan. {"Suitsutus." Aamuisin ja iltaisin oli hyvänhajuista suitsutusta poltettava alttarilla, joka oli "esiripun" edessä. Esirippu oli pyhän ja kaikkeinpyhimmän välissä pyhäkössä (ks. 2 Moos. 30:6-8). Suitsuttaminen oli pyhäkköpalvelun huomattavimpia osia. Se oli rukouksen vertauskuva (Ps. 141:2).} 10. Kaikki kansanpaljous oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa. 11. Silloin hänelle ilmestyi Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla. 12. Nähdessään Sakaria hämmästyi, ja hänet valtasi pelko. 13. Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakaria, sillä rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja hänelle annat nimen Johannes. {Johannes merkitsee "Herra antaa armon".} 14. Hän on sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymästään. 15. Sillä hän on suuri Herran edessä. Viiniä ja väkijuomaa ei juo ja on täynnä Pyhää Henkeä hamasta äitinsä kohdusta. {Nämä sanat viittaavat ns. nasiiriin (hepr. "erotettu") eli henkilöön, joka oli tehnyt askeettisen lupauksen joko iäkseen tai määräajaksi. Heprealaisten nasiireista on säädöksiä 4 Moos. 6:1-21:ssa.} 16. Hän kääntää monet Israelin pojat Herran, heidän Jumalansa, tykö 17. ja käy Hänen edellänsä Elian hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, Herralle toimittaakseen valmistetun kansan." Mal. 3:1; Mal. 4:5; Mal. 4:6; Matt. 17:10-13{Johanneksen esiintyminen muistutti profeetta Eliaa, 1 Kun. 17-2 Kun. 2. Malakia ennustaa (Mal. 3:1, 4:5, 6), että Elia on käyvä Messiaan edellä, ja Jeesus todisti Johanneksesta, että "Elia on jo tullut" (Mt. 17:10-13).} 18. Niin Sakaria sanoi enkelille: "Kuinka tämän ymmärrän? Sillä olen vanha mies, ja vaimoni on elinpäivissään pitkälle ehtinyt." 19. Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Olen Gabriel, Jumalan edessä seisonut, ja minut on lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämä ilosanoma. 20. Katso, tulet mykäksi etkä kykene puhumaan siihen päivään asti, jona tämä tapahtuu, koska et uskonut sanojani, jotka täyttyvät aikanansa." 21. Kansa oli vartomassa Sakariaa, ja ihmettelivät hänen viipymistään temppelissä. 22. Mutta ulos tullessaan ei kyennyt puhumaan heille. Silloin ymmärsivät, että oli nähnyt näyn temppelissä. Hän viittoili heille ja jäi mykäksi. 23. Kun virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni kotiinsa. 24. Näitten päivien jälkeen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta sanoen: 25. "Näin on Herra tehnyt minulle päivinä, jolloin katsoi puoleeni poistaakseen minusta ihmisten ylenkatseen." {Lapsettomuutta pidettiin itämailla suurena onnettomuutena ja rangaistuksena. Kun perheessä oli monta lasta, se oli merkkinä Jumalan siunauksesta.} 26. Kuudentena kuukautena Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret, 27. neitsyen luo, kihlattu Jooseppi nimiselle miehelle Daavidin suvusta, ja neitsyen nimi Maria. 28. Tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra kanssasi. Siunattu sinä vaimojen joukossa." {Enkelin tervehdys merkitsee, että Maria on Jumalan erityisen suosion kohteena ja että Jumala on valinnut hänet erityiseen tehtävään.} 29. Mutta nähdessään hämmästyi kovin hänen puheestaan ja mietti, mitä tämä tervehdys oli. 30. Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria, sillä olet saanut armon Jumalan edessä. 31. Katso, tulet raskaaksi ja synnytät pojan ja annat Hänelle nimen Jeesus. {Jeesuksen nimi, ks. alaviittaa Mt. 1:21.} 32. Hän on oleva suuri, ja Häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa Hänelle Daavidin, Hänen isänsä valtaistuimen. 33. Hän hallitsee Jaakon huonetta iäti, eikä valtakunnallansa ole loppua." 34. Mutta Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä tapahtuu, koska en miehestä tiedä?" 35. Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut. Sen tähden myös se Pyhä, mikä syntyy, kutsutaan Jumalan Pojaksi. Luuk. 9:34; Joh. 8:46; 2. Kor. 5:21; Hepr. 4:15{"Varjo" on Vanhassa Testamentissa usein Jumalan läsnäolon ja suojeluksen vertauskuva. Ps. 36:8, 91:1, vrt. Lk. 9:34s. Enkeli sanoo Jeesusta Pyhäksi, sillä Jeesuksessa ei ollut syntiä. Jh. 8:46, 2 Kor. 5:21, Hepr. 4:15.} 36. Katso, sukulaisesi Elisabet, hänellekin sikisi poika vanhalla iällänsä, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi, 37. sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." 38. Niin Maria sanoi: "Katso, Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle sanasi mukaan." Ja enkeli lähti hänen tyköänsä. 39. Niinä päivinä Maria nousi ja meni syvissä mietteissä vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin {Perimätiedon mukaan tämä kaupunki oli Ain Karim, noin 8 km Jerusalemista länteen.} 40. ja kävi sisälle Sakarian kotiin ja tervehti Elisabetia. 41. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, lapsi hypähti hänen kohdussaan, ja Elisabet täyttyi Pyhällä Hengellä. 42. Puhkesi puhumaan suurella äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu kohtusi hedelmä! 43. Kuinka tämä minulle, että Herrani äiti tulee tyköni? 44. Sillä katso, kun tervehdyksesi ääni tuli korviini, hypähti lapsi ilosta kohdussani. 45. Onnellinen hän, joka uskoi, sillä on tuleva täyttymys sille, minkä Herra on hänelle ilmoittanut." 46. Niin Maria sanoi: "Sieluni ylistää Herraa, {Luuk. 1:46-55. Maria tunsi hyvin Vanhan Testamentin, sillä hänen kiitosvirtensä sisältää monia lainauksia siitä, ja erityisesti Hannan kiitosvirrellä (1 Sam. 2:1ss) ja Marian ylistyksellä on paljo yhteistä. } 47. ja henkeni on riemuinnut Jumalassa, Vapahtajassani, 48. sillä Hän katsoi palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästä lähin kaikki sukupolvet ylistävät minua onnelliseksi. 49. Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria. Pyhä on nimensä, 50. laupeutensa polvesta polveen Häntä pelkääväisille! 51. Hän osoitti voimansa käsivarrellaan, hajoitti ne, jotka sydämensä ajatuksessa ylpeät. 52. Kukisti valtiaat valtaistuimilta ja korotti alhaiset, 53. nälkäiset täytti hyvyyksillä ja rikkaat lähetti tyhjinä pois, 54. otti huomaansa lapsensa Israelin, muistaaksensa laupeutta 55. Aaprahamia ja hänen siementänsä kohtaan iäti, niin kuin puhui isillemme." 56. Maria viipyi hänen luonaan noin kolme kuukautta ja palasi kotiinsa. 57. Mutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli, ja synnytti pojan. 58. Naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli osoittanut laupeutensa suureksi häntä kohtaan ja iloitsivat kanssaan. 59. Kahdeksantena päivänä tulivat leikkaamaan lasta ja kutsuivat häntä isänsä mukaan Sakariaksi. 60. Mutta äitinsä vastasi ja sanoi: :'Ei, vaan nimensä on Johannes." 61. Sanoivat hänelle: "Sukulaisissasi ei ole ketään, jota kutsutaan sillä nimellä." 62. Sitten viittoilivat hänen isälleen, miksi tahtoisi häntä kutsuttavan. 63. Pyydettyään taulun kirjoitti sanoen: "Johannes on nimensä", ja kaikki ihmettelivät. 64. Heti hänen suunsa ja kielensä aukeni, ja hän puhui ylistäen Jumalaa. 65. Niin tuli pelko kaikille ympärillä asuville, ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista. 66. Kaikki, jotka niistä kuulivat, panivat ne mieleensä sanoen: "Mitä tästä lapsukaisesta tullee?" Ja Herran käsi oli hänen kanssaan. {"Herran käsi" on Jumalan suojeluksen ja avun vertauskuva. Esra 7:6, 28, Ps. 80:18, Lk. 23:46, Apt. 11:21.} 67. Isänsä Sakaria täyttyi Pyhällä Hengellä ja ennusti sanoen: 68. "Ylistetty Herra, Israelin Jumala, sillä katsoi kansansa puoleen ja valmisti lunastuksen 69. ja kohotti meille autuuden sarven palvelijansa Daavidin huoneessa {"Sarvi" on Vanhassa Testamentissa voiman ja vallan vertauskuva (esim. Ps. 18:3, 132:17). Sanat "autuuden sarvi" viittaavat siis voimalliseen Pelastajaan.} 70. - niin kuin puhui hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta -, 71. valmisti pelastuksen vihollisistamme ja kaikkien meitä vihaavain käsistä, 72. tehdäkseen laupeuden isillemme ja muistaaksensa pyhän liittonsa, 73. valan, jonka vannoi isällemme Aaprahamille, 74. antaaksensa meidän pelkäämättä palvella Häntä - vihollistemme kädestä pelastettuina - 75. pyhyydessä ja vanhurskaudessa Hänen edessään kaikkina elinpäivinämme. 76. Sinä lapsukainen, sinua kutsutaan Korkeimman profeetaksi, sillä sinä käyt Herran kasvojen edellä valmistaaksesi teitään, 77. antaaksesi kansalleen autuuden tuntemisen syntiensä anteeksi saamisessa 78. Jumalamme sydämellisen laupeuden vuoksi, jonka kautta puoleemme katsoi koitto korkeudesta {Tuleva Pelastaja on "vanhurskauden aurinko". Tämä viittaa sekä Messiaaseen että Messiaan aikakauteen, joka alkaa Hänen tullessaan.} 79. loistaakseen pimeässä ja kuoleman varjossa asuville ja ohjatakseen jalkamme rauhan tielle." 80. Lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä ja oli erämaassa Israelille esiintymisensä päivään asti. {"Erämaa", ks. alaviittaa Mt. 3:1.}