Evankelio Luukaalta
1. Kutsuttuaan kokoon ne kaksitoista Hän antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja parantaa tauteja.
2. Niin lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.
3. Sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää, eikä rahaa. Älköön kellään olko kahta ihokasta.
4. Mihin taloon tulette, siihen jääkää ja siitä lähtekää.
5. Kutka eivät ota teitä vastaan, lähtekää pois siitä kaupungista ja puistakaa tomu jaloistanne todistuksena heitä vastaan."
6. Lähtivät ja kulkivat kyliä julistaen evankeliota ja parantaen kaikkialla.
7. Neljännysruhtinas Herodes sai tietää kaiken, mitä tapahtui, ja oli ymmällä, sillä jotkut sanoivat: "Johannes on noussut kuolleista",
8. mutta jotkut: "Elia on ilmestynyt", toiset taas: "Joku vanhoista profeetoista on noussut."
9. Mutta Herodes sanoi: "Johanneksen olen mestannut. Mutta kuka tämä on, josta kuulen tällaista?" Ja pyrki näkemään Häntä.
10. Palattuaan apostolit kertoivat Hänelle kaikki, mitä olivat tehneet. Niin otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen Beetsaida nimiseen kaupunkiin.
11. Saatuaan tietää kansa seurasi Häntä. Otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja paransi ne, jotka parantamista tarvitsivat.
12. Mutta päivä alkoi laskea, ja ne kaksitoista tulivat ja sanoivat Hänelle: "Laske kansa luotasi, jotta mentyään ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin majoittuisivat ja saisivat ravintoa, sillä olemme täällä autiossa paikassa."
13. Sanoi heille: "Antakaa te heille syötävää." Niin sanoivat: "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme mene ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle."
14. Sillä heitä oli noin viisituhatta miestä. Niin sanoi opetuslapsillensa: "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, kuhunkin viisikymmentä."
15. Tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.
16. Ottaen ne viisi leipää ja kaksi kalaa katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne, mursi ja antoi opetuslapsille kansan eteen pantaviksi.
17. Kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Koottiin heiltä jääneet palaset, kaksitoista vakallista.
18. Tapahtui Hänen ollessaan yksin rukoilemassa, että opetuslapsensa kokoontuivat Hänen luokseen ja kysyi heiltä sanoen: "Kenen kansa sanoo Minun olevan?"
19. Vastasivat sanoen: "Johannes Kastajan, mutta toiset Elian, toiset taas, että joku vanhoista profeetoista on noussut."
20. Sanoi heille: "Entä kenen te sanotte Minun olevan?" Pietari vastasi sanoen: "Jumalan Kristuksen."
21. Varoittaen heitä Hän kielsi kellekään tätä puhumasta
22. sanoen: "Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljo ja joutua vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineitten hylkäämäksi ja tulla tapetuksi ja kolmantena päivänä nousta kuolleista."
23. Niin sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo perässäni kulkea, kieltäköön itsensä ja kantakoon ristinsä joka päivä ja seuratkoon Minua.
24. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, menettää sen. Mutta joka menettää elämänsä Minun tähteni, pelastaa sen.
25. Sillä mitä ihminen hyötyisi, vaikka voittaisi omakseen koko mailman, mutta hukuttaisi tai tuhoaisi itsensä?
26. Joka siis häpeää Minua ja sanojani, sitä Ihmisen Poika häpeää tullessaan omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelten kirkkaudessa.
27. Mutta totisesti sanon teille: tässä seisovain joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan."
28. Noin kahdeksan päivää näitten sanojen jälkeen otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakon ja nousi vuorelle rukoilemaan.
29. Hänen rukoillessaan kasvojensa muoto oli toinen ja pukunsa valkea ja säteilevä.
30. Katso, kanssaan puhui kaksi miestä, jotka olivat Mooses ja Elia,
31. jotka ilmestyivät kirkkaudessa ja puhuivat Hänen poismenostaan, jonka oli toteuttava Jerusalemissa.
32. Pietari ja ne, jotka olivat kanssaan, olivat unen raskauttamia. Mutta herättyään näkivät Hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat vieressä.
33. Kun nämä olivat eroamassa Hänestä, Pietari sanoi Jeesukselle: "Mestari, meidän on hyvä olla tässä; tehkäämme kolme majaa, Sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elialle yksi" - tietämättä, mitä sanoo.
34. Hänen tätä sanoessaan tuli pilvi ja varjosi heidät, mutta pelästyivät joutuessaan pilveen.
35. Pilvestä kuului ääni sanoen: "Tämä on Minun Poikani, se valittu. Häntä kuulkaa."
36. Äänen kuuluessa Jeesus nähtiin yksin. Vaikenivat eivätkä niinä päivinä kellekään kertoneet mitään siitä, mitä olivat nähneet.
37. Kun seuraavana päivänä menivät alas vuorelta, tuli paljo kansaa Häntä vastaan.
38. Katso, muuan mies huusi kansajoukosta sanoen: "Opettaja, rukoilen Sinua, katso poikani puoleen, sillä on ainokaiseni.
39. Katso, henki ottaa hänet, ja yhtäkkiä hän huutaa, ja se kouristaa häntä vaahdottaen ja vaivoin poistuu hänestä runnellen häntä.
40. Pyysin opetuslapsiasi, että ajaisivat sen ulos, mutta eivät voineet."
41. Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi epäuskoinen ja nurja sukupolvi. Kuinka kauan Minun täytyy olla luonanne ja kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne."
42. Vielä hänen tullessaankin riivaaja repi häntä ja kouristi. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin isällensä.
43. Kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta.
Mutta jokaisen ihmetellessä kaikkea, mitä Jeesus teki, Hän sanoi opetuslapsilleen:
44. "Ottakaa korviinne nämä sanat, sillä Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin."
45. Eivät kuitenkaan käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä peitetty, etteivät sitä ymmärtäneet, ja pelkäsivät kysyä Häneltä siitä puheesta.
46. Niin heissä syntyi ajatus, kuka heistä olisi suurin.
47. Tietäen heidän sydämensä ajatuksen Jeesus otti lapsukaisen ja asetti sen viereensä
48. ja sanoi heille: "Joka ottaa vastaan tämän lapsukaisen Minun nimeeni, ottaa Minut, ja joka ottaa Minut vastaan, ottaa Hänet, joka on Minut lähettänyt. Sillä joka teistä kaikista on pienin, se on oleva suuri."
49. Johannes vastasi ja sanoi: "Mestari, näimme erään nimessäsi ajavan ulos riivaajia ja kielsimme häntä, koska ei seuraa meitä."
50. Jeesus sanoi hänelle: "Älkää kieltäkö; sillä joka ei ole teitä vastaan, on puolellanne."
51. Kun Hänen ylösottamisensa aika oli täyttymässä, tapahtui, että Hän lujasti päätti vaeltaa Jerusalemiin.
52. Lähetti edellänsä sanansaattajia. Mentyään tulevat erääseen samarialaisten kylään valmistaakseen Hänelle.
53. Mutta eivät ottaneet häntä vastaan, koska Hänen kasvonsa olivat Jerusalemiin vaeltajan.
54. Nähdessään tämän opetuslapsensa Jaako ja Johannes sanoivat: "Herra, tahdotko, että käskisimme tulen langeta alas taivaasta ja hävittää heidät?"
55. Mutta kääntyi ja nuhteli heitä.
56. Vaelsivat toiseen kylään.
57. Heidän tietä vaeltaessaan muuan sanoi Hänelle: "Seuraan Sinua, mihin ikinä menet."
58. Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi."
59. Toiselle sanoi: "Seuraa Minua." Niin tämä sanoi: "Salli minun ensin mennä hautaamaan isäni."
60. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa."
61. Vielä toinen sanoi: "Seuraan Sinua, Herra, mutta salli minun ensin sanoa jäähyväiset kotonani oleville."
62. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka on laskenut kätensä auraan ja katsoo takana oleviin, ole sovelias Jumalan valtakuntaan."