Evankelio Matteukselta

1. Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeen aikana, katso, tietäjiä tuli itämailta Jerusalemiin {Herodes Suuri oli idumealaisen Antipaterin ja Kypros nimisen arabialaisnaisen poika. Julius Caesar nimitti Antipaterin Juudean käskynhaltijaksi v. 47 eKr. Viisitoistavuotiaana Herodes määrättiin Galilean johtoon, ja hän oli Juudean, Idumean ja Samarian kuninkaana vv. 37-4 eKr. Herodes oli kyvykäs ja lujaluontoinen, mutta myös julma. Hän lisäsi suuresti Jerusalemin loistoa laajentaen sen temppeliä - tämä rakennustyö jatkui vielä useita vuosikymmeniä hänen kuoltuaankin (vrt. alaviittoja Mk. 13:1 ja Joh. 2:20). Jeesus syntyi Herodeen vielä eläessä, joten ajanlaskussamme on vähintään neljän, mutta luultavasti kuuden tai seitsemän vuoden virhe. "Tietäjät itämailta." Kreikan sana magoi ("tietäjät") merkitsi alunperin persialaista ja meedialaista pappisryhmää, joka tutki luonnon, astrologian (tähdistäennustamisen) ja lääketieteen salaisuuksia. Myöhemmin sana merkitsi yleensä itämaalaista tai egyptiläistä, joka puuhasi tähtitieteen (astronomian) ja astrologian parissa. Tässä mainitut tietäjät tulivat luultavasti Babiloniasta, jossa Messias-toivo on voinut säilyä juutalaisten vankeuden ajan perintönä. Odotettiin ns. Messias-tähteä (Jupiterin ja Saturnuksen yhtymistä, vrt. 4 Moos. 24:17). } 2. sanoen: "Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Olemme nähneet Hänen tähtensä itämailla ja tulimme Häntä kumartamaan." {"Kuningas" on tässä lähinnä hengellinen, uskonnollinen kunnianimi, ei poliittinen. } 3. Kuullessaan sen kuningas Herodes hämmästyi ja kanssaan koko Jerusalem. 4. Kutsuttuaan koolle kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet kyseli heiltä, missä Kristus oli syntyvä. {"Ylipapit ja kirjanoppineet." Ylipappi eli ylimmäinen pappi oli papiston johtaja. Alunperin virka oli elinikäinen ja periytyvä, ja kerrallaan oli elossa vain yksi ylipappi. Myöhemmin poliittiset vallanpitäjät erottivat ja nimittivät ylipappeja mielensä mukaan, minkä vuoksi Uusi Testamentti usein puhuu ylipapeista monikossa. Kirjanoppineet olivat juutalaisten opettajia, jotka tutkivat ja selittivät Vanhan Testamentin kirjoituksia sekä niitten ympärille muodostuneita perinnäissääntöjä. Kansa piti kirjanoppineita suuressa arvossa. } 5. Sanoivat hänelle: "Juudean Beetlehemissä", sillä näin on profeetta kirjoittanut: 6. 'Sinä Beetlehem, Juudan maa, et suinkaan ole vähäisin Juudan ruhtinasten joukossa, sillä sinusta on lähtevä hallitsija, joka kaitsee kansaani Israelia.'" 7. Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luoksensa ja tutkisteli heiltä tarkoin tähden ilmestymisaikaa. 8. Lähettäen heidät Beetlehemiin sanoi: "Menkää ja kyselkää tarkasti lasta, ja kun löydätte, ilmoittakaa minulle, jotta minäkin tulisin Häntä kumartamaan." 9. Kuultuaan kuningasta lähtivät matkaan. Katso, tähti, jonka olivat itämailla nähneet, kulki heidän edellänsä, kunnes tultuaan pysähtyi sen paikan päälle, jossa lapsi oli. 10. Nähdessään tähden ihastuivat ylen suuresti. 11. Niin menivät huoneeseen ja näkivät lapsen ynnä Marian, Hänen äitinsä. Heittäysivät maahan ja kumarsivat Häntä, avasivat aarteensa ja antoivat Hänelle lahjoja, kultaa ja suitsuketta ja mirhaa. {Kulta, suitsuke ja mirha ovat vertauskuvia Arabian rikkauksista. Vrt. Jer. 6:20, Hes. 27:22.} 12. Saatuaan unessa Jumalalta käskyn olla palaamatta Herodeen luo menivät toista tietä omaan maahansa. 13. Heidän mentyään, katso, Herran enkeli ilmestyy Joosepille yöllä unessa sanoen: "Nouse, ota lapsi ja äitinsä ja pakene Egyptiin. Ole siellä, kunnes sinulle sanon. Sillä Herodes on etsivä lasta surmatakseen Hänet." 14. Niin nousi, otti yöllä lapsen ja Hänen äitinsä ja lähti Egyptiin. 15. Oli siellä Herodeen kuolemaan asti, jotta täyttyisi, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: "Egyptistä kutsuin poikani." 16. Silloin Herodes, nähtyään, että tietäjät olivat hänet pettäneet, vihastui sangen kovin, lähetti ja tappoi kaikki kaksivuotiaat ja nuoremmat poikalapset Beetlehemistä ja koko sen ympäristöstä sen ajan mukaan, jota oli tarkoin tietäjiltä tutkistellut. 17. Silloin täyttyi, minkä profeetta Jeremia on puhunut sanoen: 18. "Ääni kuului Raamasta, valitus, itku ja iso parku. Lapsiansa itkevä Raakel ei tahtonut lohtua, koska heitä ei ole." 19. Kun Herodes oli kuollut, katso, Herran enkeli ilmestyy unessa Joosepille Egyptissä 20. sanoen: "Nouse, ota lapsi ja äitinsä ja mene Israelin maahan, sillä ne ovat kuolleet, jotka väijyivät lapsen henkeä." 21. Niin nousi, otti lapsen ja Hänen äitinsä ja meni Israelin maahan. 22. Mutta kuullessaan, että Arkelaus hallitsi Juudeaa isänsä Herodeen sijasta, pelkäsi mennä sinne. Saatuaan unessa Jumalalta käskyn lähti Galilean alueille. {Herodes Arkelaus, Herodes Suuren ja hänen vaimonsa Malthaken poika, joka hallitsi Juudeaa, Idumeaa ja Samariaa vv. 4 eKr. - 6 jKr. Hän oli julma, niin kuin isänsäkin, ja häntä vastaan tehtiin lukuisia valituksia, joitten vuoksi hänet lopulta karkoitettiin Galliaan. Galilea oli Herodes Antipaan, Arkelaun veljen, aluetta. Antipas hallitsi Galileaa ja Pereaa vv. 4 eKr. - 39 jKr. Hänet mainitaan usein evankelioissa, mm. Jeesuksen kärsimyskertomuksissa. Hänetkin keisari karkoitti lopulta Galliaan. } 23. Tuli ja asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret, jotta täyttyisi, mikä profeettain kautta on puhuttu: "Häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi." {"Nasaretilainen" merkitsee Nasaretin kaupungin asukasta, mutta Matteus näyttää tarkoittavan, että sanalla on myös syvempi profeetallinen merkitys. Hän ei mainitse mitään nimenomaista Vanhan Testamentin kohtaa, mutta viittaa ehkä useihin, Jes. 11:1 ja Tuom. 13:5. Jes. 11:1:ssä esiintyy sana neser, vesa, Messiaan nimityksenä. Tuom. 13:5,7:ssä puhutaan nasiirista, askeettisen lupauksen tehneestä ihmisestä, joka siis kuvaisi Jeesuksen antautumista Jumalan täyteen johdatukseen. Nimi "nasaretilainen" merkitsee seemiläisessä mailmassa samaa kuin nimitys "kristitty" kreikkalais-roomalaisessa mailmassa. Vrt. alaviittoja Apt. 11:26, 24:5.}