Ensimmäinen Kuningasten kirja
20 LUKU
Ahab voittaa kahdesti Benhadadin
1. Benhadad, Aramin/Syyrian kuningas, kokosi kaiken sotajoukkonsa. Hänellä oli mukanaan 32 kuningasta1 sekä hevosia ja sotavaunuja. Piirittäen Samarian hän ryhtyi taisteluun sitä vastaan.
2. Hän lähetti viestinviejiä kaupunkiin Ahabin, Israelin kuninkaan, luo
3. ja käski sanoa hänelle: "Näin sanoo Benhadad: 'Sinun hopeasi ja kultasi ovat minun, ja myös sinun kauneimmat vaimosi ja lapsesi ovat minun'."
4. Israelin kuningas vastasi: "Niin kuin sinä olet sanonut, herrani, kuningas, minä olen sinun, minä ja kaikki, mitä minulla on."
5. Mutta viestinviejät tulivat takaisin ja sanoivat: "Näin sanoo Benhadad: 'Minä olen lähettänyt sinulle sanan ja käskenyt sinua antamaan minulle hopeasi ja kultasi, vaimosi ja lapsesi.
6. Minä lähetän huomenna tähän aikaan palvelijani luoksesi tutkimaan taloasi ja palvelijaisi taloja. Kaiken, mikä on sinun silmiesi ihastus, he ottavat haltuunsa ja vievät'."
7. Silloin Israelin kuningas kutsui kaikki maan vanhimmat ja sanoi: "Ymmärtäkää ja nähkää, että hän hankkii meille onnettomuutta. Kun hän lähetti vaatimaan minulta vaimojani ja lapsiani, hopeaani ja kultaani, minä en niitä häneltä kieltänyt."
8. Kaikki vanhimmat ja koko kansa sanoivat hänelle: "Älä kuuntele häntä äläkä suostu."
9. Niin Ahab sanoi Benhadadin läheteille: "Sanokaa herralleni, kuninkaalle: 'Kaiken, mitä sinä ensi kerralla käskit palvelijasi tehdä, minä teen, mutta tätä en voi tehdä'." Lähetit menivät ja veivät tämän vastauksen hänelle.
10. Benhadad lähetti hänelle sanan: "Jumalat rangaiskoot minua nyt ja vasta, jos Samarian tomu riittää täyttämään kaiken sen väen kourat, joka seuraa minua."
11. Israelin kuningas vastasi: "Sanokaa hänelle: 'Älköön se, joka vyöttäytyy miekkaan, kerskatko niin kuin se, joka sen riisuu'."
12. Benhadad oli lehtimajoissa juomassa kuninkaitten kanssa. Kun hän kuuli tämän vastauksen, hän sanoi palvelijoilleen: "Piiritys käyntiin!" Niin he panivat piirityksen käyntiin kaupunkia vastaan.
13. Eräs profeetta astui Ahabin, Israelin kuninkaan, eteen ja sanoi: "Näin sanoo Herra: Näetkö kaiken tuon suuren lauman? Minä annan sen tänä päivänä sinun käsiisi, jotta tulisit tietämään, että minä olen Herra."
14. Ahab kysyi: "Kenen avulla?" Hän vastasi: "Näin sanoo Herra: Maaherrojen palvelijain avulla." Ahab kysyi vielä: "Kuka aloittaa taistelun?" Hän vastasi: "Sinä."
15. Ahab katsasti maaherrojen palvelijat, ja heitä oli 232. Heidän jälkeensä hän katsasti koko Israelin sotaväen, ja heitä oli 7.000.
16. He tekivät hyökkäyksen keskipäivän aikaan, kun Benhadad oli juovuksissa ja joi lehtimajoissa, hän ja ne 32 kuningasta, jotka olivat tulleet hänen avukseen.
17. Maaherrojen palvelijat hyökkäsivät ensimmäisinä. Benhadad lähetti tiedustelemaan, mitä oli tekeillä, ja hänelle ilmoitettiin: "Miehiä on lähtenyt liikkeelle Samariasta."
18. Hän sanoi: "Jos he ovat lähteneet liikkeelle rauha mielessä, ottakaa heidät kiinni elävinä. Jos he ovat lähteneet taistelemaan, ottakaa heidät sittenkin kiinni elävinä."
19. Kun maaherrojen palvelijat ja sotajoukko, joka seurasi heitä, olivat hyökänneet kaupungista,
20. he surmasivat miehen kukin. Silloin aramilaiset pakenivat, ja Israel ajoi heitä takaa. Benhadad, Aramin kuningas, pääsi muutamien ratsumiesten kanssa pakoon hevosen selässä.
21. Israelin kuningas lähti liikkeelle ja valtasi hevoset ja sotavaunut. Niin hän tuotti aramilaisille suuren tappion.
22. Profeetta meni Israelin kuninkaan eteen ja sanoi hänelle: "Vahvista itsesi, ymmärrä ja katso, mitä sinun on tehtävä, sillä vuoden vaihteessa Aramin kuningas hyökkää sinun kimppuusi."
Aramilaisten uusi hyökkäys
23. Aramin kuninkaan palvelijat sanoivat hänelle: "Heidän jumalansa on vuorijumala. Siksi he saivat meistä voiton. Mutta taistelkaamme heitä vastaan tasangolla, silloin me varmasti saamme heistä voiton.
24. Tee näin: pane pois kuninkaat, kukin paikaltaan, ja aseta käskynhaltijat heidän sijaansa.
25. Hanki sitten itsellesi sotajoukko, yhtä suuri kuin menettämäsi oli, yhtä monta hevosta ja yhtä monet sotavaunut. Taistelkaamme heitä vastaan tasangolla, niin me varmasti saamme heistä voiton." Kuningas kuunteli heitä ja teki niin.
26. Vuoden vaihteessa Benhadad katsasti aramilaiset ja lähti Afekiin taistelemaan Israelia vastaan.
27. Israelilaiset samoin katsastettiin ja muonitettiin, ja he lähtivät heitä vastaan. Israelilaiset leiriytyivät heidän eteensä kuin kaksi pientä vuohilaumaa, mutta aramilaiset täyttivät koko tienoon.
28. Silloin Jumalan mies astui Israelin kuninkaan eteen ja sanoi: "Näin sanoo Herra: Sen tähden, että aramilaiset ovat sanoneet: 'Herra on vuorijumala eikä laaksojumala', minä annan koko tämän suuren lauman sinun käsiisi, tullaksenne tietämään, että minä olen Herra."
29. He olivat leiriytyneinä vastakkain seitsemän päivää. Seitsemäntenä päivänä syntyi taistelu, ja israelilaiset surmasivat aramilaisia 100 jalkamiesten päällikköä yhtenä päivänä.
30. Jäljelle jääneet pakenivat Afekiin, kaupunkiin. Sen muuri kaatui 27 jäljelle jääneen päällikön päälle2. Benhadad pakeni, tuli kaupunkiin ja juoksi huoneesta huoneeseen.
Ahabin ja Benhadadin sopimus
31. Silloin hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Me olemme kuulleet, että Israelin kansan kuninkaat ovat laupiaita kuninkaita. Pankaamme säkit lanteillemme ja nuorat päämme ympärille ja antautukaamme Israelin kuninkaalle. Ehkä hän jättää sinut henkiin."
32. Niin he käärivät säkit lanteilleen, panivat nuorat päänsä ympärille, tulivat Israelin kuninkaan luo ja sanoivat: "Palvelijasi Benhadad sanoo: 'Salli minun elää'." Hän sanoi: "Vieläkö hän elää? Hän on minun veljeni."
33. Miehet pitivät sitä hyvänä enteenä, tarttuivat kiiruusti hänen sanaansa ja sanoivat: "Benhadad on sinun veljesi." Hän sanoi: "Menkää ja noutakaa hänet." Benhadad antautui Ahabille, ja tämä antoi hänen nousta vaunuihinsa.
34. Benhadad sanoi hänelle: "Kaupungit, jotka isäni otti sinun isältäsi, minä annan takaisin. Laita itsellesi katumyymälöitä Damaskoon, kuten isäni laittoi Samariaan." Ahab vastasi: "Minä päästän sinut menemään tällä sopimuksella." Niin Ahab teki liiton hänen kanssaan ja päästi hänet menemään.
35. Eräs profeetanoppilas sanoi Herran käskystä toverilleen: "Lyö minua." Mutta tämä ei tahtonut lyödä häntä.
36. Silloin hän sanoi tälle: "Koska et kuullut Herran ääntä, niin leijona surmaa sinut, kun lähdet minun luotani." Kun tämä lähti hänen luotaan, leijona kohtasi hänet ja surmasi hänet.
37. Sitten hän tapasi toisen miehen ja sanoi: "Lyö minua." Mies löi hänet haavoille.
38. Profeetanoppilas meni ja asettui tielle, jota kuninkaan oli kuljettava, ja teki itsensä tuntemattomaksi panemalla siteen silmilleen.
Ahabille julistettu tuomio
39. Kun kuningas kulki ohi, hän huusi tälle: "Palvelijasi oli mennyt keskelle taistelua. Sieltä tuli mies ja toi toisen miehen minun luokseni ja sanoi: 'Vartioi tätä miestä. Jos hän katoaa, sinun henkesi menee hänen hengestään, tai sinä maksat talentin hopeaa.'
40. Palvelijallasi oli tehtävää siellä ja täällä, ja sitten ei vankia enää ollut." Israelin kuningas sanoi hänelle: "Tuomiosi on se, minkä itse olet julistanut."
41. Silloin hän nopeasti poisti siteen silmiltään, ja Israelin kuningas tunsi, että hän oli profeettoja.
42. Tämä sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra: 'Koska sinä päästit käsistäsi menemään minun tuhon omaksi vihkimäni miehen, sinun henkesi menee hänen hengestään ja sinun kansasi hänen kansastaan'."
43. Israelin kuningas meni kotiinsa pahastuneena ja alakuloisena ja tuli Samariaan.