Ensimmäinen Samuelin kirja

25 LUKU

Samuelin kuolema

1. Samuel kuoli, ja koko Israel kokoontui valittajaisiin. He hautasivat hänet hänen kotipaikkaansa Raamaan. Daavid nousi ja meni Paaranin erämaahan.

Daavid ja Abigail

2. Maaonissa oli mies, jolla oli karjataloutensa Karmelissa¹, ja se mies oli hyvin rikas: hänellä oli 3000 lammasta ja 1000 vuohta. Hän oli keritsemässä lampaitaan Karmelissa. {Tämä Karmel oli Juudassa n. 10 km Hebronista.} 3. Miehen nimi oli Naabal, ja hänen vaimonsa nimi oli Abigail. Vaimo oli viisas ja vartaloltaan kaunis, mutta mies oli tyly ja menoissaan raaka. Hän oli kaalebilainen. 4. Kun Daavid kuuli erämaassa, että Naabal keritsi lampaitaan, 5. hän lähetti sinne kymmenen nuorta miestä sanoen heille: "Menkää Karmeliin. Kun tulette Naabalin luo, tervehtikää häntä minun nimessäni 6. ja sanokaa:² "'Tervehdys! Sinä elät rauhassa. Rauhassa elää myös perheesi ja kaikki, mitä sinulla on. {KR sille eläjälle. Hebr. LecHaJ = elämäksi! LXX "Eis hooraas".} 7. Minä olen kuullut, että sinulla on lammasten keritsijäiset. Sinun paimenesi ovat olleet läheisyydessämme. Me emme ole heitä loukanneet, eikä heiltä ole mitään hävinnyt koko sinä aikana, minkä he ovat olleet Karmelissa. 8. Kysy nuorilta miehiltäsi, niin he todistavat tämän sinulle. Saakoot siis nämä miehet armon sinun silmiesi edessä. Mehän olemme tulleet juhlapäivänä. Anna sen tähden palvelijoillesi ja pojallesi Daavidille sitä, mitä sinulla on käsillä'." 9. Kun Daavidin miehet tulivat sinne, he puhuivat Daavidin nimessä Naabalille tämän kaiken ja jäivät hiljaa odottamaan. 10. Mutta Naabal vastasi Daavidin palvelijoille: "Kuka on Daavid, kuka on Iisain poika? Tätä nykyä on paljon orjia, jotka karkaavat isäntiensä luota. 11. Ottaisinko minä ruokani, juomani ja teuraani, jotka olen teurastanut keritsiäisiini, ja antaisin ne miehille, jotka ovat kotoisin ties mistä?" 12. Niin Daavidin miehet kääntyivät ja menivät pois. Tultuaan takaisin he kertoivat hänelle tämän kaiken. 13. Silloin Daavid sanoi miehilleen: "Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen." Niin jokainen sitoi miekkansa vyölleen. Daavid itsekin sitoi miekkansa vyölleen. Noin 400 miestä lähti seuraamaan Daavidia, mutta 200 jäi kuormaston luo. 14. Eräs nuori mies toi sanan Abigailille, Naabalin vaimolle, ja sanoi: "Daavid lähetti sanantuojia erämaasta tervehtimään meidän isäntäämme, mutta hän vain haukkui heitä. 15. Ne miehet ovat kuitenkin olleet meille varsin hyviä. He eivät ole loukanneet meitä, eikä meiltä ole mitään hävinnyt koko sinä aikana, minkä olemme kuljeskelleet heidän läheisyydessään ollessamme kedolla. 16. He ovat olleet muurina meidän ympärillämme yöllä ja päivällä koko sen ajan, minkä olemme oleskelleet heidän läheisyydessään paimentaessamme lampaita. 17. Ajattele nyt ja katso, mitä voit tehdä, sillä onnettomuus uhkaa isäntäämme ja koko hänen taloaan. Hän itse on kelvoton mies, niin ettei hänelle auta puhua." 18. Abigail otti joutuin 200 leipää, 2 leiliä viiniä, 5 lampaanpaistia, 5 sea-mittaa paahdettuja jyviä, 100 rusinakakkua sekä 200 viikunakakkua ja pani ne aasien selkään. 19. Hän sanoi palvelijoilleen: "Menkää minun edelläni, minä tulen jäljessänne." Mutta miehelleen Naabalille hän ei sitä ilmoittanut. 20. Kun hän sitten ratsasti aasilla mäkeä alas vuoren suojassa, Daavid miehineen tuli toista mäkeä alas häntä vastaan, niin että hän joutui kohtaamaan heidät. 21. Daavid oli sanonut: "Mitään saamatta minä olen suojellut kaikkea, mitä tällä miehellä on ollut erämaassa, niin ettei mitään ole hävinnyt kaikesta, mitä hänellä on ollut. Hän on palkinnut minulle hyvän pahalla. 22. Jumala rangaiskoon Daavidin vihamiehiä nyt ja vasta: totisesti, minä en jätä kaikesta hänen väestään huomenaamuksi henkiin yhtään miehenpuolta." 23. Kun Abigail näki Daavidin, hän laskeutui kiiruusti aasin selästä, lankesi kasvoilleen Daavidin eteen ja kumartui maahan. 24. Langettuaan hänen jalkainsa juureen hän sanoi: "Minun on syy, herrani. Mutta salli palvelijattaresi puhua sinulle ja kuule palvelijattaresi sanoja. 25. Älköön herrani välittäkö tuosta kelvottomasta miehestä, Naabalista, sillä nimi on miestä myöten. Naabal³ on hänen nimensä, ja houkkamainen hän on. Mutta minä, sinun palvelijattaresi, en nähnyt niitä miehiä, jotka sinä, herrani, lähetit. {Nimi merkitsee "houkka".} 26. Nyt, herrani, niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinä itse elät, jonka Herra on estänyt joutumasta verivelan alaiseksi ja auttamasta itseäsi omalla kädelläsi: käyköön nyt vihamiehillesi ja kaikille, jotka hankkivat onnettomuutta herralleni, kuten Naabalille. 27. Annettakoon nyt tämä tervehdyslahja, jonka palvelijattaresi on herralleni tuonut, niille miehille, jotka seuraavat herraani. 28. Anna palvelijattarellesi rikkomus anteeksi. Herra on rakentava herralleni pysyvän huoneen, koska herrani käy Herran sotia, eikä mitään pahaa löydetä sinussa koko elinaikanasi. 29. Jos joku nousee vainoamaan sinua ja väijymään henkeäsi, niin herrani henki on tallella elävien kukkarossa Herran, Jumalasi, luona. Mutta vihollistesi hengen hän lingolla viskaa pois. 30. Kun Herra tekee herralleni kaiken hyvän, josta hän on sinulle puhunut, ja määrää sinut Israelin hallitsijaksi, 31. niin sinua ei kaada eikä herrani tuntoa vaivaa se, että olisit aiheettomasti vuodattanut verta, ja että herrani olisi itse auttanut itseään. Kun Herra tekee hyvää herralleni, niin muista palvelijatartasi." 32. Daavid sanoi Abigailille: "Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka tänä päivänä lähetti sinut minua vastaan. 33. Siunattu olkoon sinun viisautesi, ja siunattu ole sinä itse, joka tänä päivänä estit minut joutumasta verivelkaan ja auttamasta itseäni omalla kädelläni. 34. Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, hän, joka on pidättänyt minut tekemästä sinulle pahaa: jollet sinä joutuin olisi tullut minua vastaan, niin totisesti ei Naabalin väestä olisi huomenna aamun valjetessa ollut jäljellä yhtään miehenpuolta." 35. Daavid otti Abigaililta, mitä tämä oli hänelle tuonut, ja sanoi hänelle: "Mene rauhassa kotiisi. Minä olen kuullut sinua ja tehnyt sinulle mieliksi." 36. Kun Abigail sitten tuli Naabalin luo, tällä oli talossaan kuin kuninkaan pidot. Naabalin sydän oli iloinen, ja hän oli kovin juovuksissa. Hän ei siksi kertonut tälle mitään ennen aamun valkenemista. 37. Seuraavana aamuna, kun humala oli haihtunut Naabalista, hänen vaimonsa kertoi hänelle, mitä oli tapahtunut. Silloin hänen sydämensä kuoleutui hänen rinnassaan, ja hän ikään kuin kivettyi. 38. Noin kymmenen päivän kuluttua Herra löi Naabalia, niin että hän kuoli.

Abigail Daavidin vaimoksi

39. Kun Daavid kuuli, että Naabal oli kuollut, hän sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, joka on rangaissut Naabalia minun häpäisystäni, pidättänyt palvelijansa pahasta ja kääntänyt Naabalin pahuuden häntä itseään vastaan." Sen jälkeen Daavid lähetti sanomaan Abigailille, että hän halusi ottaa tämän vaimokseen. 40. Kun Daavidin palvelijat tulivat Abigailin luo Karmeliin, he sanoivat hänelle: "Daavid lähetti meidät sinun luoksesi ottamaan sinut hänelle vaimoksi." 41. Abigail nousi, kumartui kasvoilleen maahan ja sanoi: "Palvelijattaresi on valmis rupeamaan orjattareksi ja pesemään herrani palvelijain jalkoja." 42. Hän nousi kiiruusti ja istuutui aasin selkään, samoin hänen viisi palvelijatartaan, jotka olivat hänellä seuralaisina. Hän seurasi Daavidin lähettejä ja tuli hänen vaimokseen. 43. Daavid oli nainut myös Ahinoamin Jisreelistä, niin että he molemmat tulivat hänen vaimoikseen. 44. Saul oli antanut tyttärensä Miikalin, Daavidin vaimon, Paltille, Laiksen pojalle, joka oli kotoisin Gallimista.