1.Tiedättehän itse, veljet, että käyntimme luonanne ei ollut turha.2. Vaikka me, kuten tiedätte, ennen sitä olimme kärsineet Filippissä, jossa meitä oli pahoinpidelty, meillä oli kuitenkin Jumalan antamaa rohkeutta puhua teille evankeliumia suurten vaikeuksien keskellä1. {KR suuressa kilvoituksessa. - Tämä en polloo agooni tarkoittaa samaa kuin 1:6 en thlipsei pollee = "suuressa ahdingossa". Sitä aiheutti Ap.t.17:5,6 kerrottu juutalaisten vastustus, kansanmeteli ja vaino.}3. Kehotuspuheemme ei lähde eksymyksestä ja epäpuhtaasta mielestä, eikä se ole kavaluudessa esitettyä.4. Kuten Jumala on pitänyt meitä kelpaavina siihen, että meille on uskottu evankeliumi, niin me puhumme, emme ihmisiä mielistellen, vaan kelvataksemme Jumalalle, joka tutkii sydämemme. Gal. 1:10; Gal. 2:7; 1. Tim. 1:115. Emmehän ole koskaan liikkuneet liehakoivin sanoin, sen te tiedätte, emmekä millään tekosyyllä ole ahnehtineet voittoa. Jumala on todistajamme.6. Emme myöskään ole etsineet kunniaa ihmisiltä, teiltä tai muilta.7. Tosin me Kristuksen apostoleina olisimme voineet vaatia arvonantoa. Teidän luonanne me olimme kuitenkin lempeitä kuin lapsiaan hoivaava äiti.8. Sydämellisestä rakkaudesta teitä kohtaan me halusimme antaa teille, ei vain Jumalan evankeliumia, vaan oman henkemmekin, sillä te olitte tulleet meille rakkaiksi.9. Muistattehan, veljet, työmme ja vaivamme: Me teimme yötä päivää [ansio]työtä, ettemme rasittaisi ketään teistä, ja [sen ohessa] julistimme teille Jumalan evankeliumia.10. Te olette meidän todistajamme, ja Jumala, kuinka me olimme teitä uskovia kohtaan pyhiä, oikeamielisiä ja nuhteettomia.11. Samoin te tiedätte, kuinka me, kuin isä lapsiaan, kehotimme ja rohkaisimme teitä itse kutakin.12. Me kehotimme, muistutimme ja terotimme teidän mieliinne, miten teidän tulee vaeltaa Jumalan tahdon mukaisesti, hänen, joka kutsuu teidät valtakuntaansa ja kirkkauteensa.13. Siksi me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te otitte vastaan meiltä saamanne Jumalan sanan, ette ihmisten sanana, vaan, niin kuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä uskovissa. Gal. 1:11
Kristittyjen ahdinko
14.Teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntien seuraajia, jotka ovat Juudeassa. Olettehan kärsineet omilta kansalaisiltanne samaa kuin he juutalaisilta. Ap. t. 17:5; Ap. t. 17:1315. Surmattuaan Herran Jeesuksen ja profeettoja he ovat vainonneet meitäkin. He ovat Jumalalle kelvottomia ja kaikkien ihmisten vihollisia,16. kun estävät meitä puhumasta muihin kansoihin kuuluville, että he pelastuisivat. Näin he yhä täyttävät syntiensä mittaa. Viha onkin jo saavuttanut heidät loppumääräänsä asti.
Toivo päästä Tessalonikaan
17.Veljet, kun me nyt olemme joutuneet teistä eroon joksikin aikaa - ulkonaisesti, ei sydämissämme - meillä on sitä suurempi kaipaus nähdä kasvojanne.18. Meillä on siksi ollut halu tulla luoksenne. Minä, Paavali, olen yrittänyt sitä kerran ja kahdestikin, mutta Saatana on estänyt meitä.19. Kuka näet on toivomme, ilomme tai kerskauksemme kruunu? Ettekö tekin Herramme Jeesuksen Kristuksen edessä ja läsnä ollessa2? {KR hänen tulemuksessaan. Sana parousia merkitsee usein Kristuksen toista tulemista, mutta tähän sopii paremmin sen perusmerkitys "läsnäolo".}20. Tehän olette meidän kunniamme ja ilomme.